Psykoosihäiriötä sairastavien potilaiden palveluketju

Valmistunut 10/2026

Kohderyhmä

Ei-affektiivisten psykoosihäiriöiden (ml skitsofrenian) palveluketjun tavoitteena on yhtenäistää ja parantaa psykoosisairauksien tunnistamista, hoitoon ohjautumista, diagnosointia ja hoitoa Helsingin kaupungin ja HUS alueen hyvinvointialueilla.

Palveluketju mahdollistaa alueellisesti tasalaatuisen, oikea-aikaisen ja jatkuvan hoidon, kuntoutuksen sekä seurannan.

Psykoosisairauksien palveluketju muodostuu HVA:n perustasonterveys- ja sosiaalipalveluiden sekä psykiatrisen erikoissairaanhoidon muodostamasta kokonaisuudesta. Perustason palveluihin kuuluvat muun muassa terveyskeskusten vastaanottopalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä potilaan tarpeen mukaiset sosiaalihuollon, asumisen, kuntoutuksen ja arjen tuen palvelut. Psykiatrinen erikoissairaanhoito toteutuu avohoidossa ja tarvittaessa psykiatrisessa osastohoidossa.

Yleistä sairaudesta/oireryhmästä 

Psykoosilla tarkoitetaan vakavaa todellisuudentajun häiriötä, joka voi ilmetä esimerkiksi harhaluuloina, aistiharhoina sekä ajattelun, puheen tai käyttäytymisen merkittävänä häiriintymisenä. Psykoottisia oireita voi esiintyä myös ohimenevästi ilman varsinaista psykoosisairautta. Psykoosisairauksissa oireet ovat kuitenkin pitkäkestoisempia (yli 1 kk) ja täyttävät diagnostiset kriteerit. Psykoosioireiden taustalla voi olla psykiatrisen sairauden lisäksi somaattisia sairauksia (elimelliset psykoosit), päihteiden käyttöä (päihdepsykoosit) tai lääkityksiä.

Tavallisimmat ei-affektiiviset psykoosihäiriöt ovat skitsofrenia, harhaluuloisuushäiriö, skitsoaffektiivinen häiriö sekä akuutit ja ohimenevät psykoottiset häiriöt.

Psykoosien arvioinnissa on tärkeää huomioida biologisten, psykologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden yhteisvaikutus sekä mahdolliset taustalla vaikuttavat somaattiset tai päihteisiin liittyvät syyt.

Pitkäaikaisten ei-affektiivisten psykoosihäiriöiden hoito noudattaa pääosin skitsofrenian hoitoperiaatteita. Hoito perustuu yksilölliseen arvioon ja sisältää lääkehoidon lisäksi psykososiaalisia ja kuntouttavia interventioita. Varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen hoito ovat keskeisiä toimintakyvyn ja ennusteen kannalta.

(Uusi välilehti)Skitsofrenian Käypähoito

Varhainen tunnistaminen ja diagnostiikka perusterveydenhuollossa

Pitkäaikaisen ei-affektiivisen psykoosisairauden kulussa voidaan erottaa ennakko-oirevaihe, ensipsykoosivaihe, toipumis- tai uusiutumisvaihe sekä vaikea-asteinen pitkäaikainen psykoosi. Perusterveydenhuollossa arvioon hakeudutaan tavallisimmin ennakko-oire- tai ensipsykoosivaiheessa.

Ennakko-oirevaiheen tunnistaminen ja arviointi on usein haastavaa, sillä oireet ovat tavallisesti epäspesifisiä ja vähitellen kehittyviä. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti toimintakyvyn ja käyttäytymisen muutoksiin, kuten sosiaaliseen vetäytymiseen, päihteiden käytön alkamiseen tai muutoksiin siinä, impulsiivisuuteen, aggressiivisuuteen tai muuhun poikkeavaan käyttäytymiseen. Lisäksi voi ilmetä epäluuloisuutta, erikoisia ajatussisältöjä, havaintokokemusten poikkeavuuksia sekä ajattelun, keskittymisen ja kommunikoinnin häiriöitä. Oireet voivat alkuvaiheessa olla lieviä ja ohimeneviä, ja todellisuudentaju voi vielä pääosin säilyä.

Ensipsykoosivaiheessa diagnostiikka on yleensä selkeämpää, ja keskeisiä ovat erityisesti positiiviset psykoosioireet, kuten aistiharhat, harhaluulot sekä ajattelun, puheen ja käyttäytymisen hajanaisuus. Kuuloharhat ja eriskummalliset harhaluulot ovat tavallisia ensipsykoosin oireita.

Erotusdiagnostiikka

Psykoosioireiden arvioinnissa on ensisijaisesti selvitettävä, voivatko oireet liittyä somaattiseen sairauteen (esim. keskushermostoinfektiot, endokriiniset ja metaboliset sairaudet, vitamiinipuutokset sekä autoimmuunisairaudet), päihteiden käyttöön tai lääkitykseen (esim. glukokortikoidit, antikolinergit ja levodopa). Erotusdiagnostiikassa on tärkeää myös sulkea pois delirium, johon liittyy tyypillisesti sekavuutta ja orientaation häiriöitä.

Erotusdiagnostiikan tukemiseksi suositeltavia laboratoriotutkimuksia ovat:

• B‐PVKT, P‐ALAT, S‐TSH, Glukoosi, PEth
• anamneesin ja statuksen perusteella: U‐HUUM-OCT tai U-HUUM-LCT
• erityisesti iäkkäillä lääkityksen aloituksen kannalta P- Na, P- K, P- Krea

Hoito perusterveydenhuollossa 

Ei-affektiivista ensipsykoosia sairastava potilas lähetetään aina erikoissairaanhoidon arvioon joko päivystyksellisesti tai kirrellisellä/ei-kiireellisellä lähetteellä.

Psykoosiepäilyn yhteydessä antipsykoottinen lääkitys voidaan tarvittaessa aloittaa jo lähetevaiheessa. Sopivia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi aripipratsoli 5–10 mg tai risperidoni 0,5–2 mg. Mikäli psykoosioireisiin liittyy merkittävä unihäiriö, voidaan käyttää olantsapiinia 5–10 mg tai ketiapiinia 25–100 mg.

Psykoosi ja päihteiden käyttö

Psykoosihäiriöihin liittyy usein samanaikaisia psykiatrisia häiriöitä, kuten masennus-, ahdistuneisuus- ja päihdehäiriöitä, jotka voivat vaikeuttaa hoitoa ja heikentää ennustetta. Päihteiden käyttö tulee arvioida systemaattisesti hyödyntäen potilaan ja tarvittaessa läheisten haastattelua sekä laboratoriotutkimuksia. Erityisesti kannabiksen käyttöön liittyy kohonnut riski pitkäaikaisen psykoosihäiriön kehittymiseen.

Perusterveydenhuollon  tulee:

• kartoittaa päihteiden käyttö systemaattisesti
• arvioida psykoosioireiden vaikeusaste, toimintakyky sekä itsetuho- ja väkivaltariski
• huomioida somaattisen tilan arviointi ja tarvittavat laboratoriotutkimukset
• tukea päihteettömyyttä ja ohjata päihdepalveluihin
• järjestää seuranta myös oireiden väistyttyä

Erikoissairaanhoidon arvio on aiheellinen erityisesti silloin, kun:

• psykoosioireet ovat vaikeita, pitkittyneitä tai uusiutuvia
• potilaalla esiintyy itsetuhoisuutta tai väkivaltaisuutta
• diagnostinen tilanne on epäselvä
• toimintakyky on merkittävästi heikentynyt
• epäillään pitkäaikaista psykoosisairautta 

Samanaikainen päihteiden käyttö tai päihdehäiriö ei ole este psykiatriseen erikoissairaanhoitoon lähettämiselle, mikäli psykoosioireet tai muu psykiatrinen tila edellyttävät erikoissairaanhoidon arviota tai hoitoa. Päihdehäiriön hoito toteutetaan tarvittaessa rinnakkain psykiatrisen hoidon kanssa yhteistyössä päihdepalveluiden kanssa.

Päihdepsykoosin jälkeen tulee järjestää riittävän pitkä seuranta, sillä erityisesti kannabis- ja stimulanttipsykooseihin liittyy kohonnut riski pitkäaikaisen psykoosisairauden kehittymiselle. Seuranta ja jatkohoito järjestetään potilaan oirekuvan, toimintakyvyn ja diagnostisen tilanteen perusteella hyvinvointialueen perusterveydenhuollossa tai päihdepalveluissa taikka psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa.

Erikoissairaanhoidon konsultointi 

Ensisijainen konsultaatiokanava HUS Psykiatrialla on HUS alueen hyvinvointialueiden (pois lukien Helsingin kaupunki) terveyskeskuksiin /perusterveydenhuoltoon tarjottavat, reaaliaikaiset videokonsultaatiot (Uusi välilehti)HUS eKonsultaatiot. Myös perinteinen konsultaatiolähete on mahdollinen.

Helsingin kaupungin perusterveydenhuollosta voidaan konsultoida psykiatrista erikoissairaanhoitoa puhelimitse (konsultaatiopuhelin arkisin klo 14–15) tai tekemällä konsultaatiolähete.

Konsultaatio soveltuu tilanteisiin, joissa yleislääkärin tai työterveyslääkärin tietämys ei yksin riitä, mutta potilaan siirtäminen erikoissairaanhoitoon olisi muuten aiheetonta ja/tai harkitaan (ei-päivystyksellisen/-kiireellisen) potilaan lähettämistä psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. 

Päivystystilanteessa (vapaaehtoinen päivystyksellinen hoito tai tarkkailulähete) tulee konsultoida suoraan oman alueen psykiatrian päivystäjää.

Helsingin kaupunki

Helsingin kaupunki tuottaa itse suurimman osan helsinkiläisten tarvitsemista psykiatrian perus- ja erikoissairaanhoitotasoisista palveluista.  Sen lisäksi HUS Psykiatria tuottaa Helsingin kaupungille erillisessä työnjakosopimuksessa kuvatulla tavalla koko HUS-piirin väestölle alueellisesti keskitetyt erityisryhmille tarkoitetut psykiatrian palvelut sekä osan ns. seudullisista psykiatrisista palveluista Helsingin omaa palvelutuotantoa täydentäen.

Perus- ja erikoissairaanhoitotasoista psykiatrista hoitoa toteutetaan terveys- ja hyvinvointikeskuksissa ja Auroran sairaalassa. Auroran sairaalan alueella toimii lisäksi joitakin avohoidon palveluja, kuten Liikkuva avohoito, Tehostettu avohoito ja Erityishoitojen poliklinikka.  Alueelliset psykoosipoliklinikat Kalasatamassa, Laaksossa, Malmilla ja Vuosaaressa ovat osa terveys- ja hyvinvointikeskusten palveluja, joihin kuuluu lisäksi myös mm. terveysaseman, hammashoidon, päihdehoidon, nuorten ja aikuisten sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palveluja sekä kuntoutus- ja vammaispalveluja. Psykoosipoliklinikoilla on monipuolinen keinovalikoima ja siihen sisältyy myös mm. adherenssityö, psykiatrinen kotikuntoutus, BFT-perhetyö, CBTp-mallin mukaiset keskusteluhoidot, kognitiivinen remediaatio ja IPS-työhönvalmennus. Valtaosalla asumisen tuen piirissä asuvista psykoosipotilaista on psykoosipalveluissa nimetty omalääkäri.

Sosiaalipalvelut ja asumispalvelut

Helsingin kaupungin Asumis-, kriisi- ja päihdepalvelujen Asumisen tuki järjestää asumisen tukea, jos siihen on tarvetta. Mielenterveyskuntoutujien arviointi- ja sijoitustoiminta tapahtuu asumisen tuen ja asiakkaan hoitotahon kanssa yhteistyössä. Mielenterveysasiakkaiden asumispalveluja ovat jälleenvuokrausasuminen, tuettu asuminen, yhteisöllinen asuminen, ympärivuorokautinen palveluasuminen ja perhehoito. Helsingin kaupunki järjestää mielenterveysasiakkaiden asumispalveluja omana toimintana sekä ostaa palvelua yksityisiltä palveluntuottajilta.

Potilalle voidaan tarvittaessa nimetä sosiaalihuoltolain mukainen omatyöntekijä Terveys- ja hyvinvointikeskusten aikuissosiaalityöstä tai vaihtoehtoisesti Psykoosipalvelujen sosiaalityöstä.

Terveyspalvelut

Psykoosipotilaiden somaattinen hoito toteutuu pääosin terveysasemilla.

Meilahden päivystys osana HUS:n toimintaa tarjoaa kiireellistä psykiatrista ensiapua vakavissa mielenterveyden häiriöissä yli 16-vuotiaille helsinkiläisille ympäri vuorokauden.

Lääkehoidon toteutus

Lääkehoidon toteutuminen varmistetaan yhteistyössä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, kotihoidon ja asumispalveluiden kanssa. Lääkehoidon valvonnan ja tuen tarve arvioidaan yksilöllisesti.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue

Sosiaalipalvelut ja asumispalvelut

Hyvinvointialueella on käytössä tuettu asuminen, yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen. Hyvinvointialueella toimii myös päihteet salliva tuetun asumisen yksikkö. Asumispalvelut toteutuvat sekä omana toimintana että ostopalveluina. Asumispalveluiden tiimi koordinoi palveluita ja vastaa palvelupäätöksistä.

Asiakkaalle voidaan nimetä oma työntekijä kokonaisvaltaisen tuen järjestämiseksi.

Aikuissosiaalityön kautta voidaan järjestää tukihenkilö- ja asumisvalmennuspalveluita.

Sosiaalista kuntoutusta toteutetaan ryhmätoimintana sekä yhteistyössä järjestötoimijoiden kanssa.

Terveyspalvelut

Psykoosia sairastavien potilaiden somaattinen ja psykiatrinen hoito toteutuu pääosin terveysasemilla.

Mielenterveys- ja päihdepalveluissa toimii päihdelääkäri.

Akuutit tilanteet ohjataan yhteiselle akuuttivastaanotolle Näsin terveyskeskukseen.

Tarkkailulähetteissä perusterveydenhuolto vastaa arvioinnista ja virka-avun pyytämisestä.

Lääkehoidon toteutus

Lääkehoidon toteutuminen varmistetaan yhteistyössä perusterveydenhuollon, kotihoidon ja asumispalveluiden kanssa. Lääkehoidon valvonnan ja tuen tarve arvioidaan yksilöllisesti.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue

Sosiaalipalvelut ja asumispalvelut

Hyvinvointialueella on käytössä mielenterveyskuntoutujien tuettu asuminen, yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen. Ympärivuorokautinen asuminen toteutuu pääosin ostopalveluina, yhteisöllinen ja tuettu asuminen on sekä omaa toimintaa että ostopalvelua.

Sosiaalipalveluihin kuuluvat sosiaalityö, sosiaaliohjaus, päivätoiminta ja sosiaalinen kuntoutus. Työikäisten ja ikääntyneiden palvelut osallistuvat asiakkaiden arjen tuen järjestämiseen.

Terveyspalvelut

Psykoosisairauksien avohoito toteutuu perusterveydenhuollon, mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä Mielenterveyden tukitiimin yhteistyönä.

Mielenterveyden tukitiimi on tarkoitettu asiakkaille, joilla on psykoosisairaus ja harvajaksoisen perusterveydenhuollon tasoisen tuen tarve. Tiimi turvaa hoidon jatkuvuuden. Asiakkaalle nimetään oma hoitaja, ja tapaamisten tiheyttä voidaan lisätä voinnin mukaan.  Mielenterveyden tukitiimi osallistuvat tyypillisesti erikoissairaanhoidosta kotiutuvien potilaiden jatkohoitoon.

Päihdepalvelut toteutetaan osana mielenterveyspalveluita sote-keskusten moniammatillisissa tiimeissä. Keusote tuottaa omana toimintana päihdeavopalvelut, laitosvieroituksen sekä laitos- ja avokuntoutuksen.

Kotihoito kuuluu ikääntyneiden palveluihin ja kotisairaanhoito terveyspalveluihin.

Lääkehoidon toteutus

Mielenterveyden tukitiimi vastaa hoitamiensa potilaiden psyykelääkehoidon seurannasta ja toteutuksesta, mukaan lukien klotsapiinilääkitys. Injektiomuotoiset lääkkeet annetaan yleensä sote-keskuksessa potilaan omatiimin toimesta. Ympärivuorokautisessa asumisessa on mahdollisuus lääkehoidon toteuttamiseen. Lääkehoidon toteutus perustuu erikoissairaanhoidossa laadittuun hoitosuunnitelmaan.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Sosiaalipalvelut ja asumispalvelut

Hyvinvointialueella on käytössä tuettu asuminen, yhteisöllinen asuminen sekä ympärivuorokautinen palveluasuminen. Tuettuun asumiseen sisältyy kotiin vietävää tukea. Yhteisöllinen ja ympärivuorokautinen asuminen sisältävät sosiaalisen kuntoutuksen elementtejä. Asumispalveluiden lääkehoidon toteuttamisen valmiuksissa on vaihtelua. Asumispalveluissa työskentelevä terveydenhuollon henkilöstö voi tukea asiakkaiden terveyspalveluihin hakeutumista.

Erillistä päivätoimintaa psykoosisairaille ei ole, mutta kuntouttavaa toimintaa järjestetään muun muassa järjestöjen ja työllisyyspalveluiden kautta.

Terveyspalvelut

Mielenterveys- ja päihdepalvelut jakautuvat matalan kynnyksen ensi linjan palveluihin sekä vastaanottopalveluihin. Asiakasohjaus toteutuu keskitetysti.

Psykoosia sairastavien potilaiden somaattinen hoito toteutuu pääosin terveysasemilla. Psykoosisairauksille kohdennettuja säännöllisiä somaattisia terveystarkastuksia ei ole.

Kiirevastaanottotoimintaa on useassa toimipisteessä.

Tarkkailulähetteissä perusterveydenhuolto vastaa arvioinnista ja virka-avun pyytämisestä.

Lääkehoidon toteutus

Lääkehoidon toteutuminen järjestetään yksilöllisesti yhteistyössä asumispalveluiden ja perusterveydenhuollon kanssa. Yhteisöllisessä ja ympärivuorokautisessa asumisessa on valmius toteuttaa myös injektiolääkitystä. Tuettu asuminen ei lähtökohtaisesti sisällä lääkehoidon toteutusta.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Sosiaalipalvelut ja asumispalvelut

Hyvinvointialueella on käytössä tuettu asuminen, yhteisöllinen asuminen, tilapäinen asuminen sekä ympärivuorokautinen asumispalvelu. Asumispalvelut toteutuvat sekä omana toimintana että ostopalveluina. Päiväkeskustoimintaa (Avoin olohuone) järjestetään erityisesti päihteitä käyttäville (SHL24B mukaista toimintaa) sekä asunnottomille asiakkaille. Päiväkeskuksessa on mahdollisuus sosiaaliohjaukseen. Tuetun asumisen yksiköissä lääkehoidon tuen ja valvonnan mahdollisuudet vaihtelevat.

Sosiaalista kuntoutusta toteutetaan omana toimintana tai kotiin vietävänä tukena ostopalveluissa. Tarjolla on yksilö- ja ryhmämuotoista sosiaalista kuntoutusta sekä myös määräaikaista ja tavoitteellista päivätoimintaa. Sosiaalisen kuntoutuksen palveluihin ohjaudutaan aikuissosiaalityön omatyöntekijän palvelutarpeenarvion kautta.

Kuntouttavaan työtoimintaan ohjaudutaan työllisyysalueen kautta mikäli potilas on työtön työnhakija.

Psykoosia sairastavilla asiakkailla vammaispalvelut voivat tulla kyseeseen joissakin tilanteissa, ratkaisevaa on yksilöllinen toimintakyky, tuen tarve ja se, miten pysyväksi tai pitkäaikaiseksi toimintarajoite arvioidaan. Esimerkiksi:

• Valmennus ja tuki, jos henkilöllä on pitkäaikaisia vaikeuksia arjen hallinnassa ja ohjaus ei muuten riitä
• Henkilökohtainen apu, jos toimintarajoite on merkittävä ja avuntarve jatkuvaa eikä vastetta saada muista palveluista
• Liikkumista tukevat palvelut, mikäli sairaus aiheuttaa olennaisia rajoitteita itsenäiseen liikkumiseen
• Päivätoiminta, jos henkilön toimintakyky ja kuntoutumisen tarve täyttävät vammaispalvelulain edellytykset

Palveluihin hakeudutaan vammaisneuvonnan (vammaisneuvonta@vakehyva.fi) ja vammaispalveluhakemuksen kautta. Lääkärin lausunto ei ole aina ehdoton edellytys, vaan hakemuksen liitteenä voidaan käyttää myös muuta asiantuntijalausuntoa (esim. toimintaterapeutin, fysioterapeutin lausunto tai kuntoutusyhteenveto), kunhan niistä käy riittävän selkeästi ilmi toimintakyky, avuntarve ja sairauden pitkäaikaisuus. Käytännössä lääkärin kannanotto kuitenkin usein tukee arviointia erityisesti psykiatristen sairauksien kohdalla.

Terveyspalvelut

Psykoosia sairastavien potilaiden somaattinen ja psykiatrinen hoito toteutuu pääosin terveysasemilla ja päihteitä käyttävillä tarvittaessa mielenterveys- ja päihdepalveluissa, esimerkiksi korvaushoitoyksiköissä. Psykoosia sairastavien potilaille tulisi nimetä omalääkäri terveysasemilta. Kotihoidon asiakkaille on nimetty omalääkäri, joka tekee tarpeen mukaan kotikäyntejä. Rutiininomaisia terveystarkastuksia ei järjestetä ja hoitoon (esimerkiksi kontrolli/vuosilabroihin), hakeudutaan itsenäisesti.

Päiväkeskustoiminnan yhteydessä on sairaanhoitajan matalan kynnyksen walk in -vastaanotto arkisin Koisorannassa.

Tarkkailulähetteissä perusterveydenhuolto vastaa arvioinnista ja virka-avun pyytämisestä.

Lääkehoidon toteutus

Injektiolääkityksen toteuttamiseen on valmius osassa asumispalveluyksiköitä (pois lukien pitkää seuranta-aikaa edellyttävä injektio). Iäkkäiden kohdalla myös kotihoidon voi osallistua lääkehoidon toteuttamiseen.

Lääkehoidon toteuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä asumispalveluiden, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.

Aiheet / indikaatiot erikoissairaanhoidon lähetteeseen  

Päivystystilanteessa 

Päivystyslähete on syytä tehdä psykoottista häiriötä sairastaville tai muille psykoottisesti oireileville potilaille, joiden oirekuvaan liittyy akuutti itsetuhoisuus (aktiiviset itsetuhoiset ajatukset, itsemurhasuunnitelma tai itsemurhayritys), väkivaltaisuus tai vakava toimintakyvyn lasku, jota ei voida hoitaa avohoidon keinoin.

Mikäli potilas otetaan päivystyslähetteen perusteella osastohoitoon, hoito toteutuu joko vapaaehtoisesti tai potilaan tahdosta riippumatta.

Mielenterveyslain mukaan tarkkailulähetteen (M1-lähete) voi tehdä henkilöstä:

1. jos hänen todetaan olevan mielisairas;
2. jos hän mielisairautensa vuoksi on hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen mielisairauttaan tai vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään tai turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta; ja
3. jos mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi tai ovat riittämättömiä.

Ei-kiireellinen tilanne 

Muissa kuin päivystystilanteissa psykoottisesti oireilevasta potilaasta on syytä tehdä kiireetön lähete esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

• epäily psykoosin ennakko-oirevaiheesta
• ensipsykoosivaihe
• tiedossa olevan psykoottisen häiriön pahenemisvaihe

Keskeiset lähetteessä vaadittavat tiedot  

Lähetteeseen tulee sisällyttää ainakin seuraavat keskeiset tiedot:

• ajankohtaiset psykoosioireet ja muut psyykkiset oireet
• mahdolliset komplisoivat tekijät, kuten itsetuhoisuus, väkivaltaisuus, päihteiden käyttö tai vakavat somaattiset sairaudet
• potilaan oma näkemys hoidon ja lähetteen tarpeesta
• ajankohtainen lääkitys.

Tarkemmat läheteohjeet ks. Hyvän lähetteen malli lähetenavigaattorista (Uusi välilehti)HUS Lähete- ja konsultaationavigaattori

Lähetteen ohjaus erikoissairaanhoitoon  

Lähetteet toimitetaan ensisijaisesti sähköisesti käyttämällä toimipisteen sanomatunnistetta HYKS PSYKIATRIA. Tarkemmat ohjeet (Uusi välilehti)HUS Lähete- ja konsultaationavigaattori

Hoito erikoissairaanhoidossa

• psykiatrisen oirekuvan sekä hoidon tarpeen kokonaisarvio; diagnoosin määrittäminen
• hoito- ja kuntoutussuunnitelman laatiminen sekä säännöllinen arviointi
• itsetuhoisuuden, väkivaltaisuuden, päihteiden käytön ja muun riskikäyttäytymisen arviointi; kriisityöskentely sekä psykoosirelapsien ja itsetuhoisuuden ehkäisy
• lääkehoidon suunnittelu, toteutus ja seuranta
• psykoedukaatio potilaalle ja läheisille; perheen ja läheisten huomioiminen hoitoprosessissa
• somaattisen terveydentilan arviointi, terveyskäyttäytymisen tukeminen, lääkityksen aiheuttamien terveyshaittojen arviointi ja hoito
• toimintakyvyn sekä työ- ja opiskelukyvyn arviointi ja tukeminen. Työ- ja opiskelukyvyn tukemisessa hyödynnetään tarvittaessa IPS-työhönvalmennusta, joka tukee potilaan työllistymistä tai opintoihin kiinnittymistä osana psykiatrista hoitoa.
• psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusinterventiot
• sosiaalisen tilanteen ja kuntoutustarpeen arviointi

Jatkohoitoon ohjaus 

Erikoissairaanhoitojakson päättyessä potilas ohjataan jatkohoitoon yleensä oman hyvinvointialueen palveluihin (esim. terveyskeskus tai päihdepalvelut) tai potilaan halutessa yksityissektorille. Jatkohoito suunnitellaan yhteistyössä potilaan ja vastaanottavan tahon kanssa huomioiden potilaan yksilölliset voimavarat, tavoitteet ja tuen tarve. Hoitojakso voidaan päättää, kun potilaan vointi ja toimintakyky ovat riittävän vakaat ja jatkohoito voidaan toteuttaa itsenäisesti tai tarvittavien tukipalveluiden avulla. Potilaalla tulee olla valmiudet huolehtia lääkehoidostaan ja hakeutua hoitoon voinnin heikentyessä.

Tarvittavat jatkohoitolähetteet tehdään hoitojakson aikana, ja hoidon päättyessä laaditaan loppuarvio sekä hoitotyön yhteenveto. Mikäli potilas keskeyttää hoidon yksipuolisesti, jatkohoitoa koskevat suositukset kirjataan loppuarvioon.

Loppuarvio sisältää yleensä:

• hoitoajan ja diagnoosit
• yhteenvedon toteutuneesta hoidosta sekä sen vaikutuksesta oireisiin ja toimintakykyyn
• kuvauksen ajankohtaisesta oirekuvasta ja mahdollisista riskioireista (esim. itsetuhoisuus, väkivaltaisuus)
• tarvittaessa päivitetyn kriisi- tai turvallisuussuunnitelman
• ajantasaisen lääkityksen sekä lääke- ja seurantasuunnitelman
• jatkohoitosuunnitelman sekä konsultoinnin ja uudelleen lähettämisen perusteet.
• Mikäli potilaan hoito ei toteudu perusterveydenhuollossa hoitosuunnitelman mukaisesti, tulee erikoissairaanhoidon konsultaatiota tai uudelleenlähetettä harkita matalalla kynnyksellä.

Jatkohoitoperiaatteet perusterveydenhuollossa

Psykoosihäiriötä sairastavan potilaan hoito ja kuntoutus toteutuvat perusterveydenhuollossa erikoissairaanhoidossa laaditun hoitosuunnitelman mukaisesti hyvinvointialueen palveluvalikoiman rajoissa. Potilaan toimintakyvystä riippuen jatkohoito ja kuntoutus toteutuvat joko itsenäisesti tai hyvinvointialueen tukipalveluiden avulla (esim. asumispalvelut).

Perusterveydenhuollossa tulee huolehtia erityisesti:

1. säännöllisen lääkehoidon toteutumisesta (suun kautta otettava tai pitkävaikutteinen injektiolääkitys) sekä tarvittaessa erikoissairaanhoidon konsultoinnista lääkitykseen liittyvistä kysymyksistä
2. somaattisten sairauksien hoidosta ja terveellisten elintapojen tukemisesta:
   • tupakoimattomuuden ja nikotiinittomuuden tukeminen – (Uusi välilehti)Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö mielenterveys- ja päihdepotilailla | Mielenterveystalo.fi
   • painonhallinnan ja ravitsemuksen seuranta, metaboolisten häiriöiden hoito
   • liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden tukeminen – (Uusi välilehti)Liikuntaneuvonnan kuntahaku – Liikuntaneuvonta
   • elintapaohjaus, mukaan lukien päihteettömyys
3. erikoissairaanhoidon konsultoinnista tai uudelleen lähettämisestä potilaan voinnin heikentyessä

HVA:n sosiaalihuolto vastaa arjen tuen ja kuntouttavien palveluiden järjestämisestä (esim. päivätoiminta, tuettu asuminen)

Hyvinvointialueilla on käytössä digitaalisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjottimia, joihin on koottu kuntien, hyvinvointialueiden ja kolmannen sektorin palveluita. Palvelutarjottimet sisältävät muun muassa liikuntaan, kulttuuriin, elintapaohjaukseen, mielenterveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä palveluja, ja niitä voivat hyödyntää sekä asukkaat että ammattilaiset.

• (Uusi välilehti)Itä-Uusimaa
• (Uusi välilehti)Helsinki
• (Uusi välilehti)Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
• (Uusi välilehti)Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
• (Uusi välilehti)Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Lääkehoidon erityiskysymykset

Klotsapiini

Agranulosytoosiriskin vuoksi valkosoluarvojen säännöllinen laboratorioseuranta on välttämätöntä. Seurantaväli määritetään yksilöllisesti, sen perusteella onko potilaalla todettu neutropeniaa (B-neut alle 1.5) missään hoidon vaiheessa. Kuumeen, kurkkukivun tai vakavan sairastumisen yhteydessä neutrofiilitaso tulee arvioida päivystyksellisesti. Lisäksi kuumeen, kurkkukivun tai vakavan sairastumisen yhteydessä tulee arvioida klotsapiinin annoslaskun tarve päivystyksellisesti. Klotsapiinin voi liittyä myös muita vakavia haittavaikutuksia, jotka tulee muistaa huomioida.

Pitkävaikutteiset antipsykoottiruiskeet

(aripipratsoli, haloperidoli, olantsapiini, perfenatsiini, risperidoni, paliperidoni ja tsuklopentiksoli)

Hoidossa tulee huomioida valmisteiden pitkä vaikutusaika, annosteluohjeet sekä mahdolliset lääkeinteraktiot.

Litium

Litium edellyttää säännöllistä laboratorioseurantaa. Litium erittyy munuaisten kautta muuttumattomana. Munuaissairaudet, munuaistoimintaan vaikuttavat lääkkeet sekä nestehukkatilat (esim. runsas hikoilu, ripuli tai oksentelu) voivat suurentaa seerumin litiumpitoisuutta ja lisätä toksisuusriskiä.

Tekijät

Bärlund Katariina, johtava sosiaalityöntekijä, HUS Psykiatria

Eronen Hanna, ylilääkäri, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue

Hantula Antti, psykoosipalvelujen (sairaalatoimintojen) ylilääkäri, Helsingin kaupunki

Hiltunen Laura, ylilääkäri, HUS Psykiatria, Psykoosisairauksien ja oikeuspsykiatrian linja.

Karpov Boris, ylilääkäri, linjajohtaja, HUS Psykiatria, Psykoosisairauksien ja oikeuspsykiatrian linja

Koljonen Maria, apulaisylilääkäri, HUS Psykiatria, Psykoosisairauksien ja oikeuspsykiatrian linja

Lehtinen Åsa, hallinnollinen apulaisylilääkäri, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Litmanen Sirpa, koordinoiva esihenkilö, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue

Metsätähti Maarika, ylilääkäri, Korson terveysasema, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Niemi Katja, apulaisylilääkäri, HUS Psykiatria, Psykoosisairauksien ja oikeuspsykiatrian linja

Niemi-Pynttäri Jussi, ylilääkäri, psykoosipalvelujen päällikkö, Helsingin kaupunki

Painilainen Outi, palveluyksikköpäällikkö, mielenterveys- ja päihdepalvelut, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Piirainen Laura, hallinnollinen apulaisylilääkäri, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Ryynänen Hanna, ylilääkäri, mielenterveys- ja päihdepalvelut, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Salmela Laura, apulaisylilääkäri, päihde- ja mielenterveyspalvelut, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Välimäki Nea, lääkäri, työikäisten asumispalvelut, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Ylärakkola Marika, ylilääkäri, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue

Viittaukset 

Alkoholiongelmat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 20.08.2026). Saatavilla internetissä: (Uusi välilehti)www.kaypahoito.fi

Huumeongelmat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 20.08.2026). Saatavilla internetissä: (Uusi välilehti)www.kaypahoito.fi

Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, MIELI Suomen Mielenterveys ry:n, Suomen Psykiatriyhdistyksen, Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 20.08.2026). Saatavilla internetissä: (Uusi välilehti)www.kaypahoito.fi

Psykoosi. Mielenterveystalo. HUS. 2026 (viitattu 20.08.2026). Saatavilla internetissä: (Uusi välilehti)https://www.mielenterveystalo.fi/fi/psykoosi

Skitsofrenia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 20.08.2026). Saatavilla internetissä: (Uusi välilehti)www.kaypahoito.fi