HUS:in virallinen logo

palveluketju.hus.fi

    • Pitkäaikaisesta kivusta kärsivän aikuispotilaan palveluketju
    • Alaraaja-amputoidun hoitoketju
    • Maksafibroosin hoitoketju
    • Tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD) hoitoketju
    • Iäkkään potilaan ei-päivystyksellisen toimenpidehoidon tarpeen arviointi ja suunnittelu
    • HUS Haavakeskus: Kroonisten alaraajahaavojen läheteohjeet
    • Lääkärin turvotushelpperi
    • Lymfaturvotuksen läheteindikaatiot ja hoitoketju
    • Eteisvärinäpotilaan hoitoketju
    • Sepelvaltimotaudin palvelu- ja hoitoketjukuvaus
    •  HUS-alueen aikuisten kuorsaus- ja uniapneapotilaiden hoitoketju 2023 
    • Keuhkoahtaumataudin hoitoketju HUS-alueella
    • Tuberkuloosin hoitoketjuohje 2019
    • Alaraaja-amputoidun hoitoketju
    • Yli 16-vuotiaiden akillesjännevammojen palveluketjut
    • Yli 16-vuotiaiden capitulum radiin murtuma ja muiden kyynäralueen murtumien alkuhoito
    • Yli 16-vuotiaiden jalkaterämurtumien hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden kaularankavammojen hoitolinjat ja työnjako
    • Yli 16-vuotiaiden kämmenluiden murtumien hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden nilkan nivelsidevammojen hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden nilkkamurtumien hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden olkaluun yläosan murtumien hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden polven vääntövammojen hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden rinta- ja lannerangan murtumien hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden veneluun murtuman hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden värttinäluun alaosan murtumien hoitolinjat
    • Alle kouluikäisten hoitoketju foniatrialla
    • Kuorsaava lapsi -hoitoketju
    • Pitkittyneen sivuontelotulehduksen hoitoketju
    • Angiografia
    • Läpivalaisututkimukset
    • Magneettitutkimus
    • Natiivitutkimukset
    • Tietokonetomografiatutkimus
    • Ultraäänitutkimukset
    • Lasta odottavan, synnyttävän ja vasta synnyttäneen perheen palveluketju Uudellamaalla (Vauvamatkalla)
    • Munuaispotilaan palveluketju
    • Aivoverenkiertohäiriöpotilaan neurologinen kuntoutus
    • Uudenmaan palliatiivinen palveluketju
    • ALS-potilaiden palliatiivisen hoidon ja saattohoidon hoitoketju
    • Husuken potilasryhmät ja yhteystiedot
    • Aikuisen ADHD:n tutkiminen HUS-alueella
    • Depressioasiakkaan hoitopolku
    • Levottomat jalat -oireyhtymän (RLS) hoitoketju HUS-alueella
    • Nuorten ja aikuisten syömishäiriöiden hoitoketju pääkaupunkiseudulla
    • Reumapotilaan hoitopolku HYKS-alueella
    • ALS-POTILAIDEN PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON HOITOKETJU
    • Silmän seudun vyöruusuinfektion hoito-/palveluketju
    • Kuivasilmäisyyden, kroonisen luomenreunan tulehduksen ja luomirakkuloiden Uudenmaan alueellinen hoitoketju
    • Kohonneen verenpaineen palveluketju (aikuiset)
    • Palliatiivisen hoidon hoitoketju
    • Tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD) hoitoketju
    • Aikuisten yleisanestesiahammashoidon (YAHH) hoitoketju
    • Antiresorptiivista lääkitystä saavien potilaiden hammashoito
    • Elinsiirtopotilaiden suun ja hampaiden hoito
    • Hammashoito sydän- ja keuhkosairauksissa
    • Hammasvammapotilaan hoitoketju
    •  HUS-alueen aikuisten kuorsaus- ja uniapneapotilaiden hoitoketju 2023 
    • Kasvomurtumapotilaan hammasvammojen hoitoketjut endodontiassa HUS:n ja perusterveydenhuollon välillä
    • Lasten alaleuan kondyylimurtumien tutkimus- ja hoitoketju
    • Lasten yleisanestesiahammashoidon (yahh) hoitoketju
    • Lastenreumapotilaan purennan ja leukanivelten hoitoketju
    • Maksapotilaiden hammashoito
    • Munuaispotilaiden hammashoito
    • Suun punajäkälää sairastava potilas
    • Suuperäiseen yleistyneeseen infektioon tai etäinfektioon sairastuneen hammashoito
    • Syömishäiriöpotilaan hammashoidon hoitoketju
    • Syöpäpotilaiden hammashoito
    • Tekonivelpotilaiden hammashoito
    • Alaraaja-amputoidun hoitoketju
    • Yli 16-vuotiaiden akillesjännevammojen hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden capitulum radiin murtumien hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden jalkaterämurtumien hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden kaularankavammojen hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden kämmenluiden murtumien hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden nilkan nivelsidevammojen hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden nilkkamurtumien hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden olkaluun yläosan murtumien hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden polven vääntövammojen hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden rinta- ja lannerangan murtumien hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden veneluun murtuman hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden värttinäluun alaosan murtumien hoitolinjat
    • Alaraaja-amputoidun hoitoketju
  1. HUS Palveluketjut
  2. Suuperäiseen yleistyneeseen infektioon tai etäinfektioon sairastuneen hammashoito

Suuperäiseen yleistyneeseen infektioon tai etäinfektioon sairastuneen hammashoito

Tarkistettu: 06.10.2021

Suuperäiseen yleistyneeseen infektioon tai etäinfektioon sairastuneen hammashoito

Palveluketjun on laatinut ja siitä vastaa HUS Suu- ja leukasairauksien linja

Palveluketjun tavoitteet

  • Varmistaa turvallinen ja riittävä suuperäiseen yleistyneeseen infektioon tai etäinfektioon sairastuneen potilaan hampaiston ja suun tutkimus ja hoito. Tässä hoitoketjussa ei käsitellä akuutteja leukojen alueen paiseita.
  • Yhtenäistää suun ja hampaiston hoitolinjoja tässä potilasryhmässä.

Yleistä

Mikrobeja voi päästä verenkiertoon suun limakalvorikkojen tai hampaisiin liittyvien pehmytkudosten, kuten hampaan kiinnityskudoksen eli parodontiumin kautta Linkki. Näin voi tapahtua pienten, normaaleihin päiväaktiviteetteihin liittyvien toimintojen, kuten hampaiden harjauksen, lankauksen ja pureskelun yhteydessä Tekijät 1 , 2 , 3 Mikrobeja pääsee verenkiertoon myös suun limakalvoon ja hampaisiin kohdistuvissa hammashoitotoimenpiteissä. Tällaisia ovat esimerkiksi hampaan poisto tai hampaan tukikudoksiin kohdistuva parodontologinen hoito 3 , 4 . Bakteremia on sitä pitkäkestoisempaa ja runsaampaa, mitä tulehtuneempi toimenpiteen kohteena oleva suun kudos on 5 . Päivittäisiä suuperäisiä bakteremioita voi tehokkaimmin ennaltaehkäistä pitämällä suun tulehdustaso alhaisena. Hammashoidossa infektiokomplikaatioita voidaan vähentää antamalla infektiolle alttiille potilaalle profylaktinen annos mikrobilääkettä ennen kudosinvasiivista toimenpidettä 6

Toimiva elimistön puolustusjärjestelmä torjuu verenkiertoon päässeiden mikrobien aiheuttamia infektioita. Mikrobien pääsy vereen voi kuitenkin johtaa myös septiseen yleistyneeseen infektioon tai vereen tapahtuneen mikrobikylvön seurauksena infektiopesäkkeen muodostumiseen johonkin elimeen. Sairauksista ja lääkityksistä johtuvat elimistön puolustusjärjestelmän toimintahäiriöt ja toisaalta kudosvauriot tai elimistöön asennetut keinomateriaalit voivat altistaa infektiolle. Klassinen esimerkki tästä on vaurioituneen sydämen natiiviläpän tai keinoläpän endokardiitti. Muuten suuperäisiä bakteereita on todettu mm. tekonivelinfektioissa ja eri elinten, kuten munuaisten, maksan ja aivojen abskesseissa.

Epäily suuperäisestä infektiolähteestä herää yleensä mikrobilöydöksen perusteella. Suuperäisyyteen näistä voivat viitata erityisesti Viridans ryhmän streptokokit, eräät anaerobibakteerit (mm. Prevotella– ja Fusobacterium-lajit) sekä Candida-lajit. Viridans-ryhmän streptokokkien osuus endokardiitin aiheuttajana on viime vuosina vähentynyt, mutta ne aiheuttavat Suomessa edelleen noin 20% endokardiiteista 7 . Suuperäiseen mikrobiin viittaava löydös ei kuitenkaan aina ole hammasperäinen.

Suuperäiseksi epäillyn infektion etiologian selvitys edellyttää huolellista hampaiston kliinisradiologista tutkimusta. Hoidossa keskeistä on mikrobilääkityksen ja mahdollisen etäinfektiopesäkkeen saneerauksen lisäksi hoitaa infektion lähtökohtana oleva suun infektio.

Läheteindikaatiot ja konsultaation aiheet erikoissairaanhoitoon (ESH)

  • Epäilty tai todettu suuperäinen yleistynyt infektio tai etäinfektio
  • Vuoden sisällä sairastettu todennäköinen suuperäinen etäinfektio, kuten suun mikrobien aiheuttama sepsis, endokardiitti tai etäinfektio suuren infektiokomplikaatioriskin potilaalla yleistyneen infektion tai etäinfektion akuuttivaiheen jälkeen

Suun infektiofokustutkimus sisältää seuraavat tutkimukset

  • Suun ja hampaiston kliininen tutkimus
  • PTG (hampaiston panoraamatomografiakuvaus)
  • Tarvittaessa intraoraalikuvat ja/tai KKTT (kartiokeilatomografiakuvaus)

Suun infektiofokusten hoito

Potilaat, joiden infektion epäillään olevan suuperäinen, tulee ohjata suun infektiofokustutkimukseen ja hoitoon heti potilaan yleistilan salliessa ja mieluiten jo mikrobilääkehoidon aikana.

Infektiofokukset voivat olla akuutteja tai kroonisia infektioita. Suun ja hampaiston infektiofokusten hoitolinjaan vaikuttavat infektion suuperäisyyden todennäköisyys, potilaan taustasairaudet, kliiniset oireet ja löydökset sekä mahdollisiin toimenpiteisiin käytettävissä oleva aika. Esimerkiksi oireiset fokushampaat pääsääntöisesti poistetaan, kun taas oireettoman hampaan periapikaalitulehduksen hoidossa voidaan käyttää enemmän harkintaa. Parodontiumin tulehdus hoidetaan paikallisesti instrumentoiden tai ultraäänilaitteella. Hoitolinjaukseen vaikuttaa myös potilaan omahoidon taso. Hammaskaries on kiireetön hoidettava hammassairaus, jos se ei ulotu hampaan ytimeen, mutta tällaistenkin hampaiden osalta vaiheittainen ekskavointi voi tulla kyseeseen infektion akuuttivaiheessa suun bakteerikuorman vähentämiseksi.

Potilaan kiireellinen tai päivystyksellinen muun sairauden hoito ei saa viivästyä kiireettömän hampaiston fokustutkimuksen ja hoidon vuoksi.

Suun infektiofokuksia voivat olla:

  • oireileva hammas, jossa on syvä, pulpaan ulottuva karies tai apikaaliparodontiitti
  • oireeton apikaaliparodontiitti (poissulkien pienet krooniset muutokset)
  • fistelöivä hammas
  • jäännösjuuret
  • märkävuoto ientaskusta
  • gingiviitti, krooninen parodontiitti
  • hampaan liikkuvuus gradus III
  • furkaatiot (vähintään >III), vertikaaliset luutaskut
  • oireileva perikoroniitti
  • oireeton osittain puhjennut hammas
  • kystat
  • suun haavauma

Jos potilaalle tehdään hampaan poistoja, voidaan hampaiston fokustutkimuskäynnillä ottaa alginaattijäljennökset immediaattiproteesia varten, mikäli purenta on selvästi määritettävissä. Proteesin mahdolliset korjaus- ja pohjaustoimenpiteet tehdään avoterveydenhuollossa.

Myös potilaan informointi suun ja hampaiston hoidosta sekä omahoidon ohjaus on tärkeää.

Mikrobilääkeprofylaksi

  • Akuuttivaiheessa kliininen tutkimus ja hoito tehdään aina mikrobilääkesuojassa.
  • Pääsääntöisesti profylaksiksi riittää korkea kerta-annos mikrobilääkettä annettuna 30–90 min ennen toimenpidettä. Invasiivisissa toimenpiteissä ja kun toimenpidealue on huomattavan tulehtunut, tulee harkita lisäksi jatketun profylaksin tarvetta.
  • Kerta-annosprofylaksissa ja jatketussa profylaksissa käytettävät mikrobilääkkeet valitaan Hammasperäiset akuutit infektiot ja mikrobilääkkeet Käypä hoito -suosituksen (Uusi välilehti)Linkki mukaan 6 Tarvittaessa voidaan konsultoida infektiolääkäriä tai potilaan hoidosta vastaavaa lääkäriä.
  • Lääkevalinnassa on lisäksi huomioitava mahdollinen muu potilaalla samanaikaisesti tai hiljattain (alle 1 kuukausi) käytössä ollut mikrobilääkitys, koska tämä aiheuttaa suun mikrobiston valikoitumista.
  • Endokardiitin sairastaneilla potilailla käytetään mikrobiprofylaksiaa hammashoidon yhteydessä koko eliniän (ks. HUS endokardiittiprofylaksiohje (Uusi välilehti)Linkki)
  • Muiden potilaiden osalta profylaksin tarve määräytyy akuuttivaiheen jälkeen potilaskohtaisen infektiokomplikaatioriskin mukaan (ks. taulukko 2, Käypä hoito -suositus (Uusi välilehti)Linkki).
  • Akuuttien hammasinfektioiden hoidossa noudatetaan Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet Käypä hoito -suositusta (Uusi välilehti)Linkki 6 .

Konsultaatiot ja lähetteet

HUS, Suu- ja leukakirurgian poliklinikka, PL447, 00029 Helsinki

p. 09-4711

fax. 09-471 88414

Hoitoketjun voimassaolo

31.12.2022

Tekijät

  • HLL, erikoistuva hammaslääkäri, tohtorikoulutettava Sari Hotti, Suusairauksien klinikka, HUS
  • HLT, EHL Jaana Helenius-Hietala, Suusairauksien klinikka, HUS
  • Dos., EHL, ylihammaslääkäri Hellevi Ruokonen, Suusairauksien klinikka, HUS
  • Dos., EL, ylilääkäri Asko Järvinen, Infektiosairauksien klinikka HUS
  • Dos., EHL, EL, osastonylilääkäri Johanna Snäll, Suu- ja leukakirurgian klinikka, HUS
  • LT, EHL, EL Hannamari Välimaa, Suu- ja leukakirurgian klinikka, HUS

Lähteet:

  1. Hedman K, Heikkinen T, Huovinen P, et al. (toim.). Mikrobiologia, immunologia ja infektiosairaudet. Infektiosairaudet/Kirja 3. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2013.
  2. Crasta K, Daly CG, Mitchell D, et al. Bacteraemia due to dental flossing. J Clin Periodontol. 2009;36(4):323-32. (Uusi välilehti)PubMed: 19426179
  3. Lockhart PB, Brennan MT, Sasser HC, et al. Bacteremia associated with toothbrushing and dental extraction. Circulation. 2008;117(24):3118-25. (Uusi välilehti)PubMed: 18541739
  4. Rajasuo A, Perkki K, Nyfors S, et al. Bacteremia following surgical dental extraction with an emphasis on anaerobic strains. J Dent Res. 2004;83(2):170-4. (Uusi välilehti)PubMed: 14742658
  5. Forner L, Larsen T, Kilian M, et al. Incidence of bacteremia after chewing, tooth brushing and scaling in individuals with periodontal inflammation. J Clin Periodontol. 2006;33(6):401-7. (Uusi välilehti)PubMed: 16677328
  6. Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (accessed 15.10.2020). (Uusi välilehti)Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet
  7. Halavaara M, Martelius T, Anttila VJ, et al. Three separate clinical entities of infective endocarditis—A population-based study from Southern Finland 2013-2017. Open Forum Infect Dis. 2020;7(9):ofaa334. (Uusi välilehti)PubMed: 32913877

Tietoa palvelusta

Saavutettavuus

© HUS 2025