Depressiopotilaan palveluketju
Yleistä
Hoito perusterveydenhuollossa
Erikoissairaanhoito
Kohderyhmä
Yli 18-vuotiaiden depression palveluketjun tavoitteena on helpottaa depression tunnistamista, diagnosointia ja hoitoa Helsingin kaupungin ja HUS alueen hyvinvointialueilla.
Diagnostiikka
Depressio on oireyhtymä. Depression diagnostiikassa keskeistä on yksittäisten masennusoireiden tunnistamisen ohella itse oireyhtymän toteaminen. Depression ydinoireita ovat masentunut mieliala suurimman osan aikaa, kiinnostuksen tai mielihyvän menettäminen asioihin, jotka ovat tavallisesti kiinnostaneet tai tuottaneet mielihyvää ja vähentyneet voimavarat tai poikkeuksellinen väsymys.
Oleellista on, että havaittuja depression oireita on esiintynyt päivittäin ja yhtäjaksoisesti vähintään 2 viikon ajan ja että oireet ovat vaikeusasteeltaan kliinisesti merkittäviä. Depressiodiagnoosi perustuu aina haastattelussa todettuihin oireisiin. Diagnoosia ei voi tehdä kyselylomakkeella.
Depression vaikeusastetta arvioidaan oireiden lukumäärän (lievä 4–5, keskivaikea 6–7 ja vaikea 8–10 oiretta) ja vaikeusasteen mukaan oiremittareiden avulla sekä masennustilaan liittyvän toimintakyvyn heikkenemisen perusteella.
Lisäksi tulee huomioida, onko kyse ensimmäisestä masennusjaksosta vai toistuvasta depressiosta sekä milloin nykyinen jakso on alkanut.
Erotusdiagnostiikka
Perusterveydenhuollon tehtävä on pohtia erotusdiagnostiikkaa ja somaattisten sairauden osuutta kokonaisuudessa.
Erotusdiagnostisesti tulee huomioida erityisesti
- epäily kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä tai jos potilaalla on aiemmin esiintynyt maanisia, hypomaanisia tai sekamuotoisia sairausjaksoja.
- (Uusi välilehti)Kaksisuuntainen mielialahäiriö Käypähoito.
- somaattinen sairaus, kuten foolihapon tai B12-vitamiinin puutos, uniapnea, sydän- tai aivoinfarkti, endokrinologinen häiriö (esim. hypotyreoosi), krooninen väsymysoireyhtymä, pahanlaatuinen kasvain tai neurologinen sairaus taikka sairauden lääkehoito (esim. glukokortikoidit)
- päihteiden käytön tai vieroitusoireiden (esim. alkoholi, kannabis tai amfetamiini) suoraan aiheuttamat depressiot
- normaali surureaktio, reaktio stressitilanteisiin ja poikkeavaan kuormitukseen (esim. elämäntavat, toiminnalliset riippuvuudet kuten ruutuaika)
Suositeltavia laboratoriotutkimuksia
- Potilaskohtaisesti perusterveydenhuollossa somaattisen sairauden poissulkemiseksi tarpeellisiksi arvioidut laboratoriokokeet, suositeltavia vähintään:
- B‐PVKT, P‐ALAT, S‐TSH, Glukoosi, PEth
- anamneesin ja statuksen perusteella: U‐HUUM-OCT tai U-HUUM-LCT
- erityisesti iäkkäillä lääkityksen aloituksen kannalta P- Na, P- K, P- Krea
Päihteitä väärinkäyttävät tai niistä riippuvaiset depressiopotilaat
Monien päihteiden käyttöön liittyy masennustilan kaltaisia depressiivisiä oireita. Toisaalta päihteidenkäyttö ei sulje pois varsinaista masennussairautta. Mahdolliset itsemurha ajatukset ja suunnitelmat tulee aina arvioida myös päihteitä väärinkäyttävillä.
Masennuksen luotettava diagnosointi edellyttää yleensä joko 4 viikon päihteetöntä jaksoa ohimenevien oireiden poissulkemiseksi tai oireiden alkamista ennen päihteidenkäyttöä, oireilua raittiiden jaksojen aikana tai oireiden pitkäkestoisuutta. Päihteet voivat myös haitata depressiosta toipumista ja hoidosta hyötymistä.
Samanaikaisesta vakavasta masennustilasta ja alkoholiriippuvuudesta tai pelkästään alkoholiriippuvuudesta kärsivän lääkehoidossa voi SSRI-ryhmän lääkkeistä olla hyötyä masennusoireiden tai alkoholinkäytön tai joskus molempien hallinnassa. Satunnainen alkoholinkäyttö ei ole vasta-aihe masennuksen hoidolle ja masennuslääkkeiden käytölle, mutta lääkehoitoa aloitettaessa on aina syytä selvittää alkoholinkäytön runsaus ja tarvittaessa maksan toimintakyky.
(Uusi välilehti)Päihteitä väärinkäyttävät ja niistä riippuvaiset potilaat – Depression KäypäHoito
- (Uusi välilehti)Depressio Käypähoito -suositus
- (Uusi välilehti)Alkoholiongelmat Käypä hoito -suositus
- Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito, Käypä hoito -suositus (Uusi välilehti)Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito
Hoito
Psykososiaaliset hoidot
Psykososiaaliset/-terapeuttiset hoidot ovat tarkemmin kuvattuina alueittain otsikon ” Alueelliset kuvaukset” alla.
Lääkehoidon toteutuksen periaatteet
Lääkehoidon indikaatioiden arviointi, hoidon aloittaminen, vasteen ja haittojen seuranta sekä hoidon lopettaminen ajallaan suunnitelmallisesti ja osana potilaan yksilöllistä hoitosuunnitelmaa tulee varmistaa. Lääkehoito on kaikista vaikuttaviksi osoitetuista depression hoitomuodoista helpoimmin ja laajimmin saatavilla oleva, mutta usein puutteellisesti seurattu.
Akuuttihoito
Lääkehoito on sitä tärkeämpää, mitä vaikeammasta depressiosta on kysymys.
- Vaikeassa tai psykoottisessa depressiossa on aina syytä käyttää lääkehoitoa.
- Keskivaikeassa depressiossa masennuslääkehoito on yleensä tarpeen, jos toimintakyky on siinä määrin heikentynyt, että sairauspoissaolo/ työkyvyttömyys on perusteltua
- Lievässäkin depressiossa masennuslääkehoito on yleensä hyödyksi.
- Lääkehoidon sijasta tai rinnalla voidaan lievässä ja keskivaikeassa depressiossa käyttää vaikuttavaksi osoitettua psykoterapiaa.
- Oiretasosta riippumatta lääkehoidon rinnalla hoitoon kuuluu aina sairautta ja sen hoitoa koskeva potilasopastus (psykoedukaatio).
Lääkehoitoa saavan potilaan tilaa on koko akuuttivaiheen ajan seurattava toistuvin, säännöllisin kontaktein 1–3 viikon välein ja tarvittaessa tiiviimminkin, jos esimerkiksi itsemurhavaara arvioidaan merkittäväksi.
Seurantatapaamisissa on suositeltavaa arvioida hoidon tehoa selvittämällä potilaan tilaa arviointiasteikkojen esim. Beckin depressioasteikon tai PHQ-9:n avulla.
Akuuttihoidon tavoitteena on täydellinen tai lähes täydellinen oireettomuus (esim. < 5 pistettä PHQ-9:ssä tai < 10 pistettä Beckin 21-kohtaisessa masennuskyselyssä).
Jos depression oirepisteet vähenevät alle 20 % 4 ensimmäisen hoitoviikon aikana, on tehoton hoito syytä lopettaa.
Mikäli asianmukaisesti annostellulla masennuslääkkeellä ei saavuteta yli 50 %:n hoitovastetta 6–12 viikon aikana, on yleensä syytä lopettaa heikkotehoinen hoito ja vaihtaa lääkettä. Jos lopetettava lääkehoito oli jo toinen hoitoyritys asianmukaisella annoksella akuuttivaiheessa, tulee herkästi konsultoida erikoissairaanhoitoa.
Jatkohoito
Akuuttivaiheen jälkeen eli siitä ajankohdasta, jolloin potilas on tullut oireettomaksi, masennuslääkehoitoa on aina syytä jatkaa noin puolen vuoden ajan. Oireiden uusiutumisen vaara on suuri, jos hoito lopetetaan heti niiden hävitessä.
Useimmiten jatkohoitovaiheen jälkeen lääkehoito lopetetaan muutaman viikon aikana asteittain.
Ylläpitohoito
Ylläpitohoidon aloittaminen on suositeltavaa, kun kyseessä on kolmas elämänaikainen depressiojakso. Jos sairausjaksot ovat olleet vaikeita tai psykoottisia tai niihin on liittynyt vakavaa itsetuhoisuutta taikka pitkäaikaista tai vaikeaa toimintakyvyn heikkenemistä, pitkäaikaista ylläpitohoitoa on syytä harkita jo varhemmin.
Ylläpitohoito toteutetaan samalla lääkeannoksella kuin akuutti- ja jatkohoito.
Ylläpitohoidon tarvetta on hyvä arvioida vuosittain. Useimmiten ylläpitohoidon jälkeen lääkehoito lopetetaan muutaman kuukauden aikana asteittain.
- (Uusi välilehti)Depression psykoterapeuttinen hoito, Käypä hoito -suositus
- (Uusi välilehti)Depression lääkehoito, Käypä hoito -suositus
Hoito perusterveydenhuollossa
Helsinki
- Oma- ja itsehoito
| Ohjaus | Yhteydenottokanavat | ||
| Perusterveydenhuollossa | Akuutit tilanteet Lievät ja keskivaikeat Hyödynnetään terapianavigaattoria ja ensijäsennystä | Perusterveydenhuollon kiirevastaanotto, lääkärinvastaanotto. (arvioidaan akuutin hoidon tarve ja lähettämisen tarve ESH) Perusterveydenhuollon hoitajan ja lääkärin vastanotto | Yhteydenotto (Uusi välilehti)omalle terveysasemalle, (Uusi välilehti)Mieppiin, opiskelija- tai kouluterveydenhuoltoon tai ikääntyneiden palveluihin, (Uusi välilehti)Mielenterveyspalvelut | Helsingin kaupunki |
| Erikoissairaanhoidossa | Akuutit (esim. itsemurhariski tai psykoottisuus) | Yhteys erikoissairaanhoitoon puhelimitse sairaalasijoituksesta | Yhteystieto: (Uusi välilehti)Helsingin Ohjeita Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille Paperikonsultaatio Puhelinkonsultaatio |
| Päivystyslähete tai M1 | |||
| Vaikeat | Yleensä kiireellisyys 1-7 vrk | ||
| Keskivaikeat hoitoon reagoimattomat | Yleensä kiireellisyys 7-30vrk |
Klikkaa kuva suuremmaksi.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
- Oma- ja itsehoito
| Ohjaus | Yhteydenottokanavat | ||
| Perusterveydenhuollossa | Akuutit tilanteet Lievät ja keskivaikeat Hyödynnetään terapianavigaattoria ja ensijäsennystä | Perusterveydenhuollon kiirevastaanotto, lääkärinvastaanotto. (arvioidaan akuutin hoidon tarve ja lähettämisen tarve ESH) Perusterveydenhuollon sairaanhoitajan ja lääkärin vastanotto | (Uusi välilehti)Kiireellinen yhteydenotto Keusote mielenterveyspalvelut Omatiimit: (Uusi välilehti)lääkärin ja hoitajan vastaanotto (Uusi välilehti)Linkki terapianavigaattoriin |
| Erikoissairaanhoidossa | Akuutit (esim. itsemurhariski tai psykoottisuus) | Yhteys erikoissairaanhoitoon puhelimitse sairaalasijoituksesta | Yhteystieto: arkisin klo 8–15.30 ns. paikkapuhelin p. 050 449 1215 muina aikoina Hyvinkään sairaalan psykiatripäivystäjä p. 040 6830807 |
| Päivystyslähete tai M1 | |||
| Vaikeat | Yleensä kiireellisyys 1–7 vrk | HUS Psykiatrian läheteohjeet (Uusi välilehti)Lähetenavigaattori Paperikonsultaatio eKonsultaatio | |
| Keskivaikeat hoitoon reagoimattomat | Yleensä kiireellisyys 7-30vrk |
Klikkaa kuva suuremmaksi.
Depressio portaat Keusote
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
- Oma- ja itsehoito
| Ohjaus | Yhteydenottokanavat | ||
| Perusterveydenhuollossa | Akuutit tilanteet Lievät ja keskivaikeat Hyödynnetään terapianavigaattoria ja ensijäsennystä | Perusterveydenhuollon kiirevastaanotto, lääkärinvastaanotto. (arvioidaan akuutin hoidon tarve ja lähettämisen tarve ESH) Perusterveydenhuollon sairaanhoitajan ja lääkärin vastanotto | (Uusi välilehti)Terveyspäivystys – Itä-Uudenmaan hyvinvointialue Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden keskitetty asiakasohjaus soittoaika arkisin klo 8–11 puh. 019 5600 153, sähköposti aikuistenmielenterveyspalvelut@itauusimaa.fi Nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluyksikkö Zemppi (13-21vuotiaat). Hoidon tarpeen arvioinnin puhelinajat: maanantai–perjantai kello 10.30–12. Puh. 040 183 8916, Lomakkeet ammattilaisille: (Uusi välilehti)Nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluyksikkö Zemppi – Itä-Uudenmaan hyvinvointialue Opiskeluhuolto (opiskelijan lievä oireilu) (Uusi välilehti)Opiskeluterveydenhuolto toisella asteella (Uusi välilehti)Kuraattori- ja psykologipalvelut toisella asteella |
| Erikoissairaanhoidossa | Akuutit (esim. itsemurhariski tai psykoottisuus) | Yhteys erikoissairaanhoitoon puhelimitse sairaalasijoituksesta | Yhteystieto: arkisin klo 8–15.30 potilaskoordinaattori p. 040 7014616 (TAI Porvoon osaston oyl 040 620 5083) muina aikoina potilaskoordinaattori p. 040 7014616 |
| Päivystyslähete tai M1 | |||
| Vaikeat | Yleensä kiireellisyys 1-7 vrk | HUS Psykiatrian läheteohjeet (Uusi välilehti)Lähetenavigaattori Paperikonsultaatio eKonsultaatio | |
| Keskivaikeat hoitoon reagoimattomat | Yleensä kiireellisyys 7-30vrk |
Klikkaa kuva suuremmaksi.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
- Oma- ja itsehoito
| Ohjaus | Yhteydenottokanavat | ||
| Perusterveydenhuollossa | Akuutit tilanteet Lievät ja keskivaikeat Hyödynnetään terapianavigaattoria ja ensijäsennystä | Perusterveydenhuollon kiirevastaanotto, lääkärinvastaanotto. (arvioidaan akuutin hoidon tarve ja lähettämisen tarve ESH) Perusterveydenhuollon sairaanhoitajan ja lääkärin vastanotto | (Uusi välilehti)Terveysasemat | Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue (Uusi välilehti)Mielenterveys- ja päihdepalvelut | Länsi-Uudenmaan (Uusi välilehti)hyvinvointialue Opiskeluterveydenhuolto |
| Erikoissairaanhoidossa | Akuutit (esim. itsemurhariski tai psykoottisuus) | Yhteys erikoissairaanhoitoon puhelimitse sairaalasijoituksesta | Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi: Jorvin akuutti psykiatrian pkl/päivystävä psykiatri p. 050-4284350 Muu LUVN alue: M1: arkisin klo 8–15.30 potilas-koordinaattori puh 040 7014616, muina aikoina Lohjan sairaalan psykiatripäivystäjä puh 0500-782198 Vapaaehtoinen osastohoito: arkisin klo 8–15.30 Lohjan akuuttipsykiatrian poliklinikka p. 050 444 0361, muina aikoina Lohjan sairaalan psykiatripäivystäjä p. 0500-782198 |
| Päivystyslähete tai M1 | |||
| Vaikeat | Yleensä kiireellisyys 1–7 vrk | HUS Psykiatrian läheteohjeet (Uusi välilehti)Lähetenavigaattori Paperikonsultaatio eKonsultaatio | |
| Keskivaikeat hoitoon reagoimattomat | Yleensä kiireellisyys 7-30vrk |
Klikkaa kuva suuremmaksi.
Depressiopotilaan palveluketju (LUVN)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
- Oma- ja itsehoito
| Ohjaus | Yhteydenottokanavat | ||
| Perusterveydenhuollossa | Akuutit tilanteet Lievät ja keskivaikeat Hyödynnetään terapianavigaattoria ja ensijäsennystä | Perusterveydenhuollon kiirevastaanotto, lääkärinvastaanotto. (arvioidaan akuutin hoidon tarve ja lähettämisen tarve ESH) Perusterveydenhuollon sairaanhoitajan ja lääkärin vastanotto | (Uusi välilehti)Terveysasemien yhteystiedot (Uusi välilehti)PMP palvelujen puhelinpalvelu (Uusi välilehti)Miepä-asemat |
| Erikoissairaanhoidossa | Akuutit (esim. itsemurhariski tai psykoottisuus) | Yhteys erikoissairaanhoitoon puhelimitse sairaalasijoituksesta | Peijaksen sairaalan akuutti-psykiatrian pkl/päivystävä psykiatri p. 050 3724261 |
| Päivystyslähete tai M1 | |||
| Vaikeat | Yleensä kiireellisyys 1–7 vrk | HUS Psykiatrian läheteohjeet (Uusi välilehti)Lähetenavigaattori Paperikonsultaatio eKonsultaatio | |
| Keskivaikeat hoitoon reagoimattomat | Yleensä kiireellisyys 7-30vrk |
Klikkaa kuva suuremmaksi.
Erikoissairaanhoidon konsultointi, Uudenmaan hyvinvointialueet
Ensisijainen konsultaatiokanava HUS Psykiatrialla on HUS alueen hyvinvointialueiden (pois lukien Helsingin kaupunki) terveyskeskuksiin /perusterveydenhuoltoon tarjottavat, reaaliaikaiset videokonsultaatiot tarkemmin ks. yst. (Uusi välilehti)eKonsultaatiot TerveyskyläPRO-palvelussa.
Tarvittaessa psykiatrista erikoissairaanhoitoa voidaan myös konsultoida tekemällä konsultaatiolähete.
Konsultaatio soveltuu tilanteisiin, joissa yleislääkärin tai työterveyslääkärin tietämys ei yksin riitä mutta potilaan siirtäminen erikoissairaanhoitoon olisi muuten aiheetonta ja/tai harkitaan (ei-päivystyksellisen/-kiireellisen) potilaan lähettämistä psykiatriseen erikoissairaanhoitoon.
Erikoissairaanhoidon konsultointi Helsingissä
Helsingin kaupungin perusterveydenhuollosta voidaan konsultoida psykiatrista erikoissairaanhoitoa puhelimitse (konsultaatiopuhelin arkisin klo 14–15) tai tekemällä konsultaatiolähete.
Konsultaatio soveltuu tilanteisiin, joissa yleislääkärin tietämys ei yksin riitä, mutta potilaan siirtäminen erikoissairaanhoitoon olisi muuten aiheetonta ja/tai harkitaan ei-päivystyksellisen potilaan lähettämistä psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Päivystyksellisiin tilanteisiin terveysasemilla on erillinen ohje Helsingin sisäisessä ohjepankissa.
Aiheet/indikaatiot depressiopotilaan erikoissairaanhoidon lähetteeseen Uudenmaan hyvinvointialueilta
Päivystyslähete ja tarvittaessa M1
Osa vaikeaa tai psykoottista depressiota sairastavista tarvitsee osastohoitoa, erityisesti, jos oirekuvaan liittyy vakava toimintakyvyn lasku, itsemurhayritys tai itsemurhasuunnitelma
Kiireellinen lähete
- vaikea-asteinen tai psykoottinen depressio (kuvaa masennusoireet ja niiden vaikutus toimintakykyyn selkeästi, jotta masennuksen vaikeusaste on pääteltävissä)
- itsemurhavaarassa oleva potilas, vaikeasti hallittavissa oleva itsetuhoinen käyttäytyminen tai muu merkittävä haittaava käyttäytyminen
Ei kiireellinen lähete
- perusteltu epäily kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä
- lääke- tai hoitoresistentti depressio, erityisesti silloin, kun potilaan toimintakyky on vakavan masennuksen vuoksi selvästi heikentynyt
- vakavasti monihäiriöinen potilas
- pitkittynyt työkyvyttömyys, potilaan työ- tai toimintakyky ei psykiatrian erikoislääkärin konsultaatiotuella annetusta asianmukaisesta hoidosta huolimatta ole palautunut.
- rTMS-hoitoon voidaan lähettää myös suoraan perusterveydenhuollosta
- mikäli hoidon indikaatiot täyttyvät ja jos lähettävä taho pystyy myös seuraamaan toteutettavan hoidon vastetta, voidaan perusterveydenhuollosta lähettää myös ECT:hen ja ketamiinihoitoihin (ks. (Uusi välilehti)HUS Psykiatria läheteohje)
Lähetettävän potilaan päihdehäiriö
Päihteitä käyttävän potilaan tulee lähtökohtaisesti saada hoitoa samoilla kriteereillä kuin niiden potilaiden, joilla ei ole riippuvuussairautta. Alkoholiongelma kietoutuu usein mielenterveyden ongelmiin, joten erotusdiagnostiikkaan tulee kiinnittää erityishuomiota.
Mahdollinen haitallinen päihteidenkäyttö on tärkeä tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa perusterveydenhuollossa, puuttua siihen aktiivisesti ja seurata tämän vastetta mielialaoireiluun päihteidenkäytön aiheuttaman oirekuvan erottamiseksi.
Jotkut potilaat saattavat yrittää lievittää masennustaan alkoholilla, ja juominen saattaa aiheuttaa mielenterveysongelmia ja ongelmien hoitoon käytetyt lääkkeet riippuvuutta. Näiden potilaiden hoidossa yhteistyö psykiatrisen erikoissairaanhoidon kanssa on usein tarpeen.
Alkoholiongelmaisen potilaan psyykkiset oireet (masennus, psykoottisuus, persoonallisuushäiriöön liittyvät oireet) on diagnosoitava ja hoidettava huolellisesti rinnakkain alkoholiongelman kanssa. Samanaikaisten mielenterveyden häiriöiden luotettava diagnosointi edellyttää yleensä joko 4 viikon raitista jaksoa ohimenevien oireiden sulkemiseksi pois tai oireiden alkamista ennen päihteidenkäyttöä, oireilua raittiiden jaksojen aikana tai oireiden pitkäkestoisuutta.
Päihteidenkäyttö ei yksinään ole vasta-aihe erikoissairaanhoidon kiireettömälle lähetteelle, erityisesti jos potilaan masennusoireet ja toimintakyvyn lasku jatkuvat vaikea-asteisina päihde- ja mielenterveysongelmien integroidusta hoidosta huolimatta, tai jos potilaan masennusoireet ovat jatkuneet aiempien päihteettömien jaksojen aikana ennallaan.
Jos potilas ei hallitsemattoman päihteidenkäytön vuoksi pysty sitoutumaan hoitoon (esimerkiksi käynnit eivät toteudu tai potilas tulee niille päihtyneenä) on päihdehoidon interventio ensisijaisen erikoissairaanhoidon lähetteeseen nähden muissa kuin päivystyksellisissä tilanteissa, joissa potilaan oireisiin saattaa liittyä mm. psykoottisuutta, maanisuutta tai akuuttia itsetuhoisuutta.
HUS Psykiatrian läheteohjeet
- (Uusi välilehti)Lähetenavigaattori
- (Uusi välilehti)Läheteohjeet osa-alueittain
- Hyvän lähetteen malli
Helsingin Psykiatria läheteohjeet
Hoito erikoissairaanhoidossa
- diagnoosin tarkennus ja erotusdiagnostiikka
- komorbidien häiriöiden selvittely ja huomioiminen hoidossa
- lääkehoidot (monoterapia, lääkeyhdistelmät ja ketamiini iv)
- psykososiaaliset hoidot
- neuromodulaatio (rTMS, ECT)
Jatkohoitoon ohjaus erikoissairaanhoidosta
Potilaalle tehdään loppulausunto, joka sisältää mm seuraavat asiat:
- hoitoaika ja -paikka
- hoitoon tulon syy, diagnoosi
- aiempi vakava itsemurha-ajattelu tai yritykset, miten mahdollinen itsetuhoisuus tulisi jatkossa huomioida
- toteutunut hoito ja vaste hoitoon (oirepisteet ja niiden muutokset, lääkehoito, psykoterapia, osastohoito ja mahdollinen muu hoito sekä mahdolliset tehottomat ja haittoja aiheuttaneet hoidot)
- psykiatrinen tila hoidon päättyessä (mm oirekuva ja oiremittareiden pistemäärät)
- kirjoitetut todistukset ja lausunnot
- jatkohoitosuunnitelma
- lääkehoidon pituus, lääkkeellinen ylläpitohoito (Mitkä lääkkeet kokeiltu/käytössä ja onko potilaan kanssa keskusteltu asiasta)
- mahdolliset muutossuunnitelmat lääkehoitoon, mikäli nykyinen lääkehoito ei ole riittävä
- mahdollisen psykoterapian jatko
- työkyvyttömyyden kesto
- mahdollinen 3. sektorin palveluihin ohjaus
Jatkohoitoperiaatteet perusterveydenhuollossa
- Tehdyn hoitosuunnitelman mukaisen hoidon toteutus ja seuranta lääkäreiden ja hoitajien toimesta, huomioiden perusterveydenhuollon resurssit ja palvelutarjonta.
- Mahdollisen ylläpitolääkehoidon arviointi ja seuranta
- Mahdollinen mielenterveyden tukitiimi
Tekijät
| Pekka Jylhä | linjajohtaja, työryhmän puheenjohtaja | HUS | HUS Psykiatria, Mielialahäiriölinjan johto |
| Erkki Isometsä | ylilääkäri | HUS | HUS Psykiatrian johto |
| Jenni Komulainen | ylihoitaja | HUS | HUS Psykiatria, Mielialahäiriölinjan johto |
| Agnes Stenius | ylilääkäri | Vake | Päihde ja mielenterveyspalvelut |
| Riikka Viander | ylilääkäri | Vake | Päihde ja mielenterveyspalvelut |
| Maarika Metsätähti | ylilääkäri | Vake | Korson Terveysasema |
| Sirpa Litmanen | miepä-palvelujen koodinoiva esihenkilö | Keusote | Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelut |
| Hanna Eronen | ylilääkäri | Keusote | Perhekeskus- ja mielenterveyspalveluiden lääketieteellinen tuki |
| Venla Lehti | apulaisylilääkäri | Helsinki | Helsingin sote, Mielialalinja |
| Pauliina Etelämäki-Huhtala | ylilääkäri | Helsinki | Helsingin sote, Psykiatrian, Mielialalinja |
| Hanna Ryynänen | mtp-ylilääkäri | LUVN | Mielenterveyspalvelut |
| Elina Karjalainen | kehittäjäverkoston ylilääkäri | LUVN | Avosairaanhoitopalvelut |
| Marika Ylärakkola | ylilääkäri | IUHVA | Terveysasemapalvelut |
| Anni Niiranen | esihenkilö | IUHVA | Aikuisten mielenterveys ja päihdepalvelut |
| Meri-Tuuli Lehmuskallio, Marika Seppänen | kehittämispäällikkö, kehittämispäällikkö | HUS | Konsernipalvelut, Perusterveydenhuollon yksikkö |
Viittaukset
Alkoholiongelmat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 26.02.2026). Saatavilla internetissä: (Uusi välilehti)www.kaypahoito.fi
Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 26.02.2026). Saatavilla internetissä: (Uusi välilehti)www.kaypahoito.fi
Depressio. Akuuttivaiheen masennuslääkehoidon vasteen arvio. JPEG. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 26.02.2026). Saatavilla internetissä: (Uusi välilehti)www.kaypahoito.fi
Depressio. Depression hoidon vaiheet. JPEG. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 26.02.2026). Saatavilla internetissä: (Uusi välilehti)www.kaypahoito.fi
Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, MIELI Suomen Mielenterveys ry:n, Suomen Psykiatriyhdistyksen, Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 26.02.2026). Saatavilla internetissä: (Uusi välilehti)www.kaypahoito.fi
Masennus. Mielenterveystalo. HUS. 2026 (Viitattu 26.02.2026). Saatavilla internetissä: (Uusi välilehti)https://www.mielenterveystalo.fi/fi/masennus
Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 26.02.2026). Saatavilla internetissä: (Uusi välilehti)www.kaypahoito.fi