HUS:in virallinen logo

palveluketju.hus.fi

    • Pitkäaikaisesta kivusta kärsivän aikuispotilaan palveluketju
    • Alaraaja-amputoidun hoitoketju
    • Maksafibroosin hoitoketju
    • Tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD) hoitoketju
    • Iäkkään potilaan ei-päivystyksellisen toimenpidehoidon tarpeen arviointi ja suunnittelu
    • HUS Haavakeskus: Kroonisten alaraajahaavojen läheteohjeet
    • Lääkärin turvotushelpperi
    • Lymfaturvotuksen läheteindikaatiot ja hoitoketju
    • Eteisvärinäpotilaan hoitoketju
    • Sepelvaltimotaudin palvelu- ja hoitoketjukuvaus
    •  HUS-alueen aikuisten kuorsaus- ja uniapneapotilaiden hoitoketju 2023 
    • Keuhkoahtaumataudin hoitoketju HUS-alueella
    • Tuberkuloosin hoitoketjuohje 2019
    • Alaraaja-amputoidun hoitoketju
    • Yli 16-vuotiaiden akillesjännevammojen palveluketjut
    • Yli 16-vuotiaiden capitulum radiin murtuma ja muiden kyynäralueen murtumien alkuhoito
    • Yli 16-vuotiaiden jalkaterämurtumien hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden kaularankavammojen hoitolinjat ja työnjako
    • Yli 16-vuotiaiden kämmenluiden murtumien hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden nilkan nivelsidevammojen hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden nilkkamurtumien hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden olkaluun yläosan murtumien hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden polven vääntövammojen hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden rinta- ja lannerangan murtumien hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden veneluun murtuman hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden värttinäluun alaosan murtumien hoitolinjat
    • Alle kouluikäisten hoitoketju foniatrialla
    • Kuorsaava lapsi -hoitoketju
    • Pitkittyneen sivuontelotulehduksen hoitoketju
    • Angiografia
    • Läpivalaisututkimukset
    • Magneettitutkimus
    • Natiivitutkimukset
    • Tietokonetomografiatutkimus
    • Ultraäänitutkimukset
    • Lasta odottavan, synnyttävän ja vasta synnyttäneen perheen palveluketju Uudellamaalla (Vauvamatkalla)
    • Munuaispotilaan palveluketju
    • Aivoverenkiertohäiriöpotilaan neurologinen kuntoutus
    • Uudenmaan palliatiivinen palveluketju
    • ALS-potilaiden palliatiivisen hoidon ja saattohoidon hoitoketju
    • Husuken potilasryhmät ja yhteystiedot
    • Aikuisen ADHD:n tutkiminen HUS-alueella
    • Depressioasiakkaan hoitopolku
    • Levottomat jalat -oireyhtymän (RLS) hoitoketju HUS-alueella
    • Nuorten ja aikuisten syömishäiriöiden hoitoketju pääkaupunkiseudulla
    • Reumapotilaan hoitopolku HYKS-alueella
    • ALS-POTILAIDEN PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON HOITOKETJU
    • Silmän seudun vyöruusuinfektion hoito-/palveluketju
    • Kuivasilmäisyyden, kroonisen luomenreunan tulehduksen ja luomirakkuloiden Uudenmaan alueellinen hoitoketju
    • Kohonneen verenpaineen palveluketju (aikuiset)
    • Palliatiivisen hoidon hoitoketju
    • Tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD) hoitoketju
    • Aikuisten yleisanestesiahammashoidon (YAHH) hoitoketju
    • Antiresorptiivista lääkitystä saavien potilaiden hammashoito
    • Elinsiirtopotilaiden suun ja hampaiden hoito
    • Hammashoito sydän- ja keuhkosairauksissa
    • Hammasvammapotilaan hoitoketju
    •  HUS-alueen aikuisten kuorsaus- ja uniapneapotilaiden hoitoketju 2023 
    • Kasvomurtumapotilaan hammasvammojen hoitoketjut endodontiassa HUS:n ja perusterveydenhuollon välillä
    • Lasten alaleuan kondyylimurtumien tutkimus- ja hoitoketju
    • Lasten yleisanestesiahammashoidon (yahh) hoitoketju
    • Lastenreumapotilaan purennan ja leukanivelten hoitoketju
    • Maksapotilaiden hammashoito
    • Munuaispotilaiden hammashoito
    • Suun punajäkälää sairastava potilas
    • Suuperäiseen yleistyneeseen infektioon tai etäinfektioon sairastuneen hammashoito
    • Syömishäiriöpotilaan hammashoidon hoitoketju
    • Syöpäpotilaiden hammashoito
    • Tekonivelpotilaiden hammashoito
    • Alaraaja-amputoidun hoitoketju
    • Yli 16-vuotiaiden akillesjännevammojen hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden capitulum radiin murtumien hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden jalkaterämurtumien hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden kaularankavammojen hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden kämmenluiden murtumien hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden nilkan nivelsidevammojen hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden nilkkamurtumien hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden olkaluun yläosan murtumien hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden polven vääntövammojen hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden rinta- ja lannerangan murtumien hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden veneluun murtuman hoitolinjat
    • Yli 16-vuotiaiden värttinäluun alaosan murtumien hoitolinjat
    • Alaraaja-amputoidun hoitoketju
  1. HUS Palveluketjut
  2. Nuorten ja aikuisten syömishäiriöiden hoitoketju pääkaupunkiseudulla

Nuorten ja aikuisten syömishäiriöiden hoitoketju pääkaupunkiseudulla

Tarkistettu: 30.03.2021

Nuorten ja aikuisten syömishäiriöiden hoitoketju pääkaupunkiseudulla

Tätä palveluketjua päivitetään parhaillaan Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUSin yhteistyössä.

Diagnoosi/oire

Syömishäiriöt ovat psykiatrisia sairauksia, jotka ilmenevät häiriöinä suhteessa ruokaan, painoon, kehonkuvaan ja käsitykseen itsestä tavalla, joka merkittävästi uhkaa terveyttä tai psykososiaalista toimintakykyä tai molempia. Tavallisimpia syömishäiriötä ovat laihuushäiriö (anorexia nervosa) ja ahmimishäiriö (bulimia nervosa).

Hoitoketjun tavoitteet

  • Tavoitteena on saada pääkaupunkiseudulle yhtenäiset ja joustavat käytännöt syömishäiriöpotilaiden hoidon järjestämiseksi
  • Syömishäiriöiden suuren määrän takia pääkaupunkiseudulle tarvitaan porrasteinen hoitojärjestelmä, jossa ovat mukana perusterveydenhuolto, psykiatrinen erikoissairaanhoito ja syömishäiriöiden hoitoon erikoistunut yksikkö (= 13 vuotta täyttäneet HUS Syömishäiriöyksikkö)
  • Hoitoketju sisältää sekä nuorille että aikuisille syömishäiriöpotilaille yhdenmukaiset yleislinjaukset syömishäiriöpotilaiden hoidon järjestämisestä.

Hoidonporrastusperiaatteet ja työnjako syömishäiriöpotilaiden hoidossa

Perusterveydenhuolto

Syömishäiriöiden tunnistaminen, hoitoon motivointi ja lievempien häiriöiden hoito

Laihuushäiriö

  • Tunnistaminen, varhainen puuttuminen ja puheeksi ottaminen
  • Lievät häiriöt voivat korjaantua muutaman neuvonta- ja seurantakäynnin aikana
  • Keskeistä on tiedon anto ja potilaan ohjaaminen terveelliseen, monipuoliseen, säännölliseen syömiseen
  • Mikäli ongelma ei korjaannu tai paino laskee nopeasti, on konsultoitava syömishäiriöyksikköä (esim. 3–4 seurantakäynnin jälkeen)
  • 13 vuotta täyttäneet lähetetään hoitoyrityksen jälkeen tarvittaessa jatkohoitoon syömishäiriöyksikköön
  • Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto voivat olla hoitopaikkoja nuoren somaattisen tilan seuraamisessa

Ahmimishäiriö/ahmintahäiriö

  • Häiriön tunnistaminen ja potilaan motivointi hoitoon
  • Ravitsemusohjaus (esim. ohjauskäynnit terveydenhoitajalla)
  • (Uusi välilehti)Bulimian nettiterapia ((Uusi välilehti)läheteohjeet)
  • Perusterveydenhuollon hoidon tukena itsehoito-oppaat: Nälkäinen sydän – parane bulimiasta Linkki, Irti bulimiasta Linkki ja Irti ahminnasta (Mielenterveystalo (Uusi välilehti)Linkki)
  • Lääkehoitokokeilu (esim. serotoniinintakaisinoton estäjällä), jos ravitsemusohjaus ei riitä
  • Etelän Sylin toiminnoissa on paljon monimuotoista vertaistukea syömisen ongelmista kärsiville
  • Mikäli ei hoitovastetta, niin syömishäiriöyksikön konsultaatio/lähete syömishäiriöyksikköön

Syömishäiriöpotilaan kiireellisen hoidon tarpeen arvio päivystyksessä

  • BMI 11–13 kg/m2 tai paino alle 70 % pituudenmukaisesta keskipainosta
  • Nopea laihtuminen (25 %:n painonlasku kolmessa kuukaudessa)
  • Vakava elektrolyytti tai aineenvaihduntatasapainon häiriö (esim. S-K < 2.5 mmol/l)
  • Systolinen verenpaine alle 70 mmHg tai syketaajuus alle 40/min tai EKG muutokset
  • Vakavan mielenterveydenhäiriön epäily

Erikoissairaanhoito

Nuorisopsykiatrian poliklinikka

  • Arvion ja hoidon järjestäminen nuorille, joiden psykiatriseen häiriöön liittyy syömishäiriön
    oireita.
  • Syömishäiriöyksikön hoitojakson jälkeen jatkohoitoon ohjattujen potilaiden hoito

Aikuisväestön psykiatrian poliklinikka

  • Arvion ja hoidon järjestäminen moniongelmaisille potilaille, joiden psykiatriseen sairauteen liittyy syömishäiriöiden oireita.
  • Syömishäiriöyksikön hoitojakson jälkeen jatkohoitoon ohjattujen potilaiden hoito

Syömishäiriöyksikkö (= erityistason hoito)

Hoidon järjestäminen potilaille, joiden syömishäiriö ei ole perusterveydenhuollon/erikoissairaanhoidon interventiolla korjaantunut

Lähete syömishäiriöyksikköön (= erityistason hoito)

Lääkärin lähete, johon toivotaan seuraavia tietoja

  • paino, pituus, BMI, painonlasku ja sen nopeus
  • kuvaus syömishäiriöstä: painonkehitys, syömiskäyttäytyminen, ahminta, oksentelu, ulostus- ja nesteenpoistolääkkeet, pakkoliikunta
  • kuukautiset, hormonilääkitys
  • aikaisemmat syömishäiriön hoidot
  • muu psyykkinen oireilu (mieliala, ahdistuneisuus, itsetuhoisuus)
  • fyysinen terveydentila, muut sairaudet ja oireet
  • päihteiden käyttö
  • lääkitys
  • oireilun vaikutus opiskeluun, työntekoon ja ihmissuhteisiin
  • sairastuneen oma motivaatio hoitoon

Lisäksi nuorilla:

  • kasvukäyrät (saa tilaamalla kouluterveydenhuollosta)
  • vanhempien suhtautumin tutkimukseen / hoitoon

HUOM. Kun nuoresta tehdään lähete syömishäiriöyksikköön, niin silloin ei tarvitse tehdä samanaikaisesti lähetteitä pediatrille ja ravitsemusterapeutille.

Vaikean aliravitsemustilan mahdolliset somaattiset syyt on poissuljettava/hoidettava ennen potilaan lähettämistä syömishäiriöiden hoitoon erikoistuneeseen yksikköön. Erotusdiagnostisesti on myös laihtumista aiheuttavat muut psykiatriset sairaudet suljettava pois (esim. vaikea-asteinen masennus, pakko-oireinen häiriö).

Syömishäiriöpotilaiden erityistason hoito (syömishäiriöyksikkö)

Syömishäiriöiden hoito pyritään pääsääntöisesti toteuttamaan avohoitona. Polikliinisen hoidon tukena ovat hoitojaksot päiväosastoilla ja avo-osastolla. Perheiden/läheisten mukana olo hoidossa on tärkeää. Syömishäiriöiden avohoidossa käytetään erilaisia hoito- ja psykoedukaatioryhmiä sekä yksilöhoitoa. Hoidot ovat syömishäiriöön fokusoituja ja rajattuja. Osastohoito on tarkoitettu vaikea-asteista laihuushäiriötä sairastaville potilaille. Kokonaishoidon pituus vaihtelee häiriöstä riippuen, keskimäärin noin 2 vuotta.

Jatkohoitoperiaatteet

Syömishäiriöpotilaan jatkohoitoon ohjautuminen tapahtuu yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti.

  1. Erikoissairaanhoito (nuorten ja aikuisten psykiatrian poliklinikat)
    • Erikoissairaanhoitoa tarvitsevat potilaat
    • Jatkohoitosuosituksen sisältävä lähete ja tarvittaessa hoidon käynnistyminen yhteisellä hoitokokouksella
    • Samanaikainen hoito syömishäiriöyksikön kanssa, yhteinen/yhdessä tehty hoitosuunnitelma
    • Samanaikainen hoito perusterveydenhuollon kanssa, yhteinen hoitosuunnitelma
  2. Perusterveydenhuolto (terveysasemat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto)
    • Somaattista jatkohoitoseurantaa tai lääkityksen seurantaa tarvitsevat potilaat

Konsultaatiot

Yhteistyön ja hoidon joustavuuden lisäämiseksi voi konsultoida syömishäiriöiden hoitoon erikoistunutta yksikköä.

HUS Syömishäiriöyksikkö, PL 282, 00029 HUS, Lastenlinnantie 2a, Helsinki

  • puhelinkonsultaatiot virka-aika kello 8–15, kanslian puhelinnumero 09 471 78140 (Puhelinnumero vain sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille)
  • ”paperikonsultaatio” sähköisen lähetejärjestelmän kautta
  • potilaan 1–3 kerran käyntikonsultaatiot

Muut erityisasiat

Pitkäaikaista (=kroonista) laihuushäiriötä sairastavien hoito

Kroonista, pitkäaikaista laihuushäiriötä sairastavien potilaiden sairaus on kestänyt pitkään, eivätkä lukuisat huolella toteutetut hoitoyritykset ole korjanneet sairautta. Huolimatta usein varsin vaikeasta alipanosta nämä potilaat pärjäävät pääsääntöisesti avohoidossa. Hoidon tavoitteet on asetettava maltillisesti ja hoidossa on ensisijaista estää psyykkisen, fyysisen tai sosiaalisen tilan paheneminen. Tarvittaessa voinnin huonontuessa (esim. BMI<13) on tarkoituksenmukaista järjestää lyhyt kriisihoito sairaalassa. HUSin Syömishäiriöyksikössä toimii PISARA työryhmä, joka on tarkoitettu potilaille, joilla on pitkäaikainen ja vaikeasti hoidettava laihuushäiriö. Hoidon tavoitteena on parantaa näiden potilaiden elämänlaatua ja turvata hoidon jatkuvuus.

Palveluketjun vastuuhenkilöt ja yhteystiedot

  • Syömishäiriöyksikkö: Jaana Suokas p. 050 428 6561 (Puhelinnumero vain sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille)
  • Syömishäiriöyksikkö: Svetlana Oshukova p. 050 439 8938 (Puhelinnumero vain sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille)

Lähteet:

  • Syömishäiriöt (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenpsykiatria-yhdistyksen ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä, 11.12.2014. (Uusi välilehti)Lasten ja nuorten syömishäiriöt
  • NICE guideline (NG69). Eating disorders: recognition and treatment. National Institute for Health and Care Excellence, 2017. (Uusi välilehti)Website
  • Suokas S, Rissanen A. Syömishäiriöt. Kirjassa: Heikkinen M, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (toim.). Psykiatria. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2017.
  • Meskanen K, Suokas J, Gummerus E-M, Stenberg J-H. Irti bulimiasta. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2019.
  • Charpentier P, Viljanen R, Keski-Rahkonen A. Nälkäinen sydän – Parane bulimiasta. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2016.

Tietoa palvelusta

Saavutettavuus

© HUS 2025