Lasten alaleuan kondyylimurtumien tutkimus- ja hoitoketju

Tarkistettu: 9.7.2026

Palveluketjun on laatinut ja siitä vastaa HUS Suu- ja leukasairauksien linja.

Tämä palveluketju on tarkoitettu asiantuntijaohjeeksi suu- ja leukakirurgian päivystäjille sekä muille potilaiden seurantaan ja hoitoon osallistuville terveydenhuollon ammattilaisille.

Palveluketjun tavoitteet

Varmistaa lapsipotilaiden alaleuan kondyylimurtumien riittävä alkuarvio ja oikea-aikainen hoito.
Varmistaa murtuman luutumisen jälkeen alaleuan ja purennan kasvuseuranta perusterveydenhuollossa.

Yleistä

Alaleuan kondyylimurtumat ovat yleisin lasten kasvomurtumatyyppi. Osa murtumista jää diagnosoimatta ja ilmenee vasta myöhemmin kasvun aikana leukojen epäsymmetriana tai purennan poikkeavuutena. Lasten alaleuan kondyylimurtuma edellyttää harvoin leikkaushoitoa, mutta kliiniset sekä radiologiset alkututkimukset, purennan rekisteröinti ja hammasvammojen dokumentointi ovat tärkeitä asianmukaisen jatkohoidon kannalta.

Lasten murtumat luutuvat nopeasti. Hyvän kipulääkityksen turvin alaleuan liikelaajuuksien säilyttäminen ja ankyloosin ehkäiseminen on tärkeää. Intermaksillaarista kiskohoitoa tarvitaan lapsilla erittäin harvoin.

Alkuarvio

Alle 16-vuotiaat lapsipotilaat tutkitaan lastenkirurgian päivystyksessä (ULS) suu- ja leukakirurgian päivystäjän toimesta. 16 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat nuoret tutkitaan Meilahden päivystyspoliklinikalla (Siltasairaala) suu- ja leukakirurgian päivystyksessä.

Kliiniset löydökset ja hammasvammat dokumentoidaan huolellisesti. Tarvittaessa kliinistä statusta täydennetään hammaskuvin ja valokuvin.

Soittamalla oman hyvinvointialueen hammashoitolaan voidaan saada tarkastusmerkintä purennasta ja selvittää kipsimallien olemassaolo virka-aikana. Päivystysaikana tiedot saa soittamalla hammashoidon päivystykseen.

Radiologiset tutkimukset

PTG
Epäselvissä tapauksissa otetaan KKTT-tutkimus, joka järjestetään Tornisairaalaan tai Puistosairaalaan virka-aikana. (Siltasairaalassa on myös ensisijaisesti aikuisille tarkoitettu KKTT-valmius.)
Puoliaksiaalikuva voidaan ottaa täydentävänä tutkimuksena KKTT-tutkimuksen sijaan matalissa eli kondyylin kaulan ja tyven alueen murtumissa Tornisairaalassa (puoliaksiaalikuvausta ei tehdä Puistosairaalassa).
Poikkeustapauksessa tulee kyseeseen TT-tutkimus, josta on aina konsultoitava senioria etukäteen.

Kliiniset tutkimukset

Muun traumaprotokollakirjauksen lisäksi dokumentoidaan:

Suunavaus, sivuliikkeet ja protruusio (mm) kivun salliessa
HYP (mm)
VYP (mm)
Avo-, risti- ja saksipurennat
Hampaiston ja leuankärjen keskiviivat suhteessa kasvojen keskiviivaan

Ortodontin konsultaatio

Ortodonttia konsultoidaan aina, jos potilaalla todetaan:

Deviaatio suunavauksessa
Purennan poikkeama
Suunavausrajoitusta ensivaiheen kivun jälkeen seurantakäynneillä

Yllä mainitut löydökset viittaavat siihen, että potilas tarvitsee jatkossa purennan kehittymisen seurantaa.

Konsultoiva ortodontian seniori osallistuu Siltasairaalassa kirurgian kontrollikäynnille. Työkori-viestiä ei käytetä konsultaatioissa, jos kontrollikäynnin tavoiteaika on 1–2-viikon kuluessa. Optimaalinen ajankohta ensimmäiseen kliiniseen kontrolliin on noin viikko (5–7 vrk) vammatapahtumasta. Ortodontti arvioi Siltasairaalan konsultaatiokäynnillä kojeistuksen tarpeen ja sen asettamisajankohdan. Nuppivetoja ei aseteta ekstruusioriskin vuoksi.

Kirurgiset kontrollit

Ensimmäinen kontrollikäynti (1 vko vammasta)

Kaikille potilaille varataan kliininen kontrolliaika 5–7 vrk vammasta. Ei kuvantamista ilman erityistä indikaatiota.

Potilas tutkitaan kliinisesti kuten alkuarviossa ja ortodonttia konsultoidaan tarvittaessa.

Radiologiset tutkimukset

Ei kuvantamisia ilman erityistä indikaatiota

Kliiniset tutkimukset ja ortodontin konsultaatio

Potilas tutkitaan kliinisesti kuten alkuarviossa. Potilaasta konsultoidaan aina oikomishoidon erikoishammaslääkäriä (kuten alkuarviossa), jos potilaalla todetaan seurannan aikana:

Deviaatio suunavauksessa
Purennan poikkeama
Suunavausrajoitusta

Yllä mainitut löydökset viittaavat siihen, että potilas tarvitsee jatkossa purennan kehittymisen seurantaa.

Toinen kontrollikäynti (4–6 vko vammasta)

Kontrollia ei tarvita täysin eksaktiasentoisessa oireettomassa murtumassa. Muissa tapauksissa kliininen kontrolli 4–6 viikon kuluttua.

Radiologiset tutkimukset

PTG-kuva ja tarvittaessa KKTT-kuva otetaan 4–6 vko vammasta tai myöhemmin seuranta-aikana, jos potilaalla on jokin/useita seuraavista oireista tai löydöksistä:

Poikkeavaa leukojen alueen kipua
Deviaatio suunavauksessa
Purennan poikkeama
Suunavausrajoitusta
Alaleuan murtuma on edellyttänyt leikkaushoitoa

Edellä mainitut löydökset viittaavat siihen, että potilas tarvitsee jatkossa purennan kehittymisen seurantaa.

Muut kontrollikäynnit

Tapauskohtaisesti.

Murtuman jatkoseuranta

Mikäli kyseessä on hyväasentoinen murtuma eikä poikkeavia leukanivel- tai purentalöydöksiä todeta, potilas ei tarvitse oikomispuolen konsultaatiokäyntiä.

Seurannan päätyttyä erikoissairaanhoidossa potilaasta tehdään lähete oman hyvinvointialueen terveyskeskushammashoitoon, jossa tapahtuu purennan seuranta kasvun päättymiseen saakka. Lähetetiedot lähetetään myös potilaalle kotiin. Potilaan/huoltajien on hyvä huolehtia itse pääsystä oman hyvinvointialueen terveyskeskushammashoitoon.

Lähete laaditaan kirurgin toimesta, mikäli ortodontian puolelle ei kirurgisen seurannan päättyessä ole aikoja. Mikäli kirurginen seuranta päättyy ennen erikoissairaanhoidon ortodontin seurannan/hoidon päättymistä, laaditaan lähete jatkoseurantaan ortodontian puolelta.

Terveyskeskushammashoidossa purentaa ja leukojen kasvua seurataan ja vuosittain kasvun päättymiseen saakka ja arvioidaan:

Purennan kehittyminen ja mahdollinen leukojen epäsymmetrinen kasvu
Suunavaus
Deviaatio suunavauksessa
Mahdolliset leukaniveloireet
Leukojen kiputilat

Jos seurannassa todetaan poikkeavaa yllä mainituissa, arvioidaan tilanne terveyskeskuksessa kliinisten tietojen, hammasmallien ja röntgenkuvien perusteella ja konsultoidaan oman hyvinvointialueen oikomishoidon erikoishammaslääkäriä, jonka ohjeistamana/tekemänä aloitetaan tarvittaessa omassa terveyskeskuksessa tarvittaessa oikomishoito kasvun aikana. Terveyskeskuksesta tehdään lähete / konsultaatio erikoissairaanhoitoon, jos oikomishoidon erikoishammaslääkäri kokee sellaisen tarpeelliseksi.

Purennan ja leukanivelten alueiden merkittävissä poikkeamissa voidaan harkita kasvun päätyttyä leukanivel- tai ortognaattista kirurgiaa.

Terveyskeskushammashoidossa seurataan vuosittain kasvun päättymiseen saakka purennan kehittymistä, mahdollista leukojen epäsymmetristä kasvua, suunavausta, deviaatiota, leukaniveloireita ja kiputiloja.

Hammasvammojen hoito

Yksinkertaiset hammasvammat ohjataan terveyskeskushammashoitoon. Laajat hammasvammat ja/tai pienet lapset ohjataan pedodontian arvioon ja hoitoon.

Konsultaatiot ja lähetteet

HUS Meilahden päivystyspoliklinikka (Siltasairaala), Haartmaninkatu 4, 00290 Helsinki,

p. 09 4711

HUS Suu- ja leukakirurgian poliklinikka, PL 220, 00029 HUS, p. 09 4711

Hoitoketjun voimassaolo

31.12.2029

Tekijät

professori, LKT, EHL, EL, osastonylilääkäri Johanna Snäll, Suu- ja leukakirurgia, HUS ja HY
HLT, EHL, EL Antti Asikainen, Suu- ja leukakirurgia, HUS
HLT, EHL Anu Kiukkonen, Suusairaudet, HUS