Lasten alaleuan kondyylimurtumien tutkimus- ja hoitoketju
Tarkistettu: 9.7.2026
Palveluketjun on laatinut ja siitä vastaa HUS Suu- ja leukasairauksien linja.
Tämä palveluketju on tarkoitettu asiantuntijaohjeeksi suu- ja leukakirurgian päivystäjille sekä muille potilaiden seurantaan ja hoitoon osallistuville terveydenhuollon ammattilaisille.
Palveluketjun tavoitteet
- Varmistaa lapsipotilaiden alaleuan kondyylimurtumien riittävä alkuarvio ja oikea-aikainen hoito.
- Varmistaa murtuman luutumisen jälkeen alaleuan ja purennan kasvuseuranta perusterveydenhuollossa.
Yleistä
Alaleuan kondyylimurtumat ovat yleisin lasten kasvomurtumatyyppi. Osa murtumista jää diagnosoimatta ja ilmenee vasta myöhemmin kasvun aikana leukojen epäsymmetriana tai purennan poikkeavuutena. Lasten alaleuan kondyylimurtuma edellyttää harvoin leikkaushoitoa, mutta kliiniset sekä radiologiset alkututkimukset, purennan rekisteröinti ja hammasvammojen dokumentointi ovat tärkeitä asianmukaisen jatkohoidon kannalta.
Lasten murtumat luutuvat nopeasti. Hyvän kipulääkityksen turvin alaleuan liikelaajuuksien säilyttäminen ja ankyloosin ehkäiseminen on tärkeää. Intermaksillaarista kiskohoitoa tarvitaan lapsilla erittäin harvoin.
Alkuarvio
Alle 16-vuotiaat lapsipotilaat tutkitaan lastenkirurgian päivystyksessä (ULS) suu- ja leukakirurgian päivystäjän toimesta. 16 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat nuoret tutkitaan Meilahden päivystyspoliklinikalla (Siltasairaala) suu- ja leukakirurgian päivystyksessä.
Kliiniset löydökset ja hammasvammat dokumentoidaan huolellisesti. Tarvittaessa kliinistä statusta täydennetään hammaskuvin ja valokuvin.
Soittamalla oman hyvinvointialueen hammashoitolaan voidaan saada tarkastusmerkintä purennasta ja selvittää kipsimallien olemassaolo virka-aikana. Päivystysaikana tiedot saa soittamalla hammashoidon päivystykseen.
Radiologiset tutkimukset
- PTG
- Epäselvissä tapauksissa otetaan KKTT-tutkimus, joka järjestetään Tornisairaalaan tai Puistosairaalaan virka-aikana. (Siltasairaalassa on myös ensisijaisesti aikuisille tarkoitettu KKTT-valmius.)
- Puoliaksiaalikuva voidaan ottaa täydentävänä tutkimuksena KKTT-tutkimuksen sijaan matalissa eli kondyylin kaulan ja tyven alueen murtumissa Tornisairaalassa (puoliaksiaalikuvausta ei tehdä Puistosairaalassa).
- Poikkeustapauksessa tulee kyseeseen TT-tutkimus, josta on aina konsultoitava senioria etukäteen.
Kliiniset tutkimukset
Muun traumaprotokollakirjauksen lisäksi dokumentoidaan:
- Suunavaus, sivuliikkeet ja protruusio (mm) kivun salliessa
- HYP (mm)
- VYP (mm)
- Avo-, risti- ja saksipurennat
- Hampaiston ja leuankärjen keskiviivat suhteessa kasvojen keskiviivaan
Ortodontin konsultaatio
Ortodonttia konsultoidaan aina, jos potilaalla todetaan:
- Deviaatio suunavauksessa
- Purennan poikkeama
- Suunavausrajoitusta ensivaiheen kivun jälkeen seurantakäynneillä
Yllä mainitut löydökset viittaavat siihen, että potilas tarvitsee jatkossa purennan kehittymisen seurantaa.
Konsultoiva ortodontian seniori osallistuu Siltasairaalassa kirurgian kontrollikäynnille. Työkori-viestiä ei käytetä konsultaatioissa, jos kontrollikäynnin tavoiteaika on 1–2-viikon kuluessa. Optimaalinen ajankohta ensimmäiseen kliiniseen kontrolliin on noin viikko (5–7 vrk) vammatapahtumasta. Ortodontti arvioi Siltasairaalan konsultaatiokäynnillä kojeistuksen tarpeen ja sen asettamisajankohdan. Nuppivetoja ei aseteta ekstruusioriskin vuoksi.
Kirurgiset kontrollit
Ensimmäinen kontrollikäynti (1 vko vammasta)
Kaikille potilaille varataan kliininen kontrolliaika 5–7 vrk vammasta. Ei kuvantamista ilman erityistä indikaatiota.
Potilas tutkitaan kliinisesti kuten alkuarviossa ja ortodonttia konsultoidaan tarvittaessa.
Radiologiset tutkimukset
- Ei kuvantamisia ilman erityistä indikaatiota
Kliiniset tutkimukset ja ortodontin konsultaatio
Potilas tutkitaan kliinisesti kuten alkuarviossa. Potilaasta konsultoidaan aina oikomishoidon erikoishammaslääkäriä (kuten alkuarviossa), jos potilaalla todetaan seurannan aikana:
- Deviaatio suunavauksessa
- Purennan poikkeama
- Suunavausrajoitusta
Yllä mainitut löydökset viittaavat siihen, että potilas tarvitsee jatkossa purennan kehittymisen seurantaa.
Toinen kontrollikäynti (4–6 vko vammasta)
Kontrollia ei tarvita täysin eksaktiasentoisessa oireettomassa murtumassa. Muissa tapauksissa kliininen kontrolli 4–6 viikon kuluttua.
Radiologiset tutkimukset
PTG-kuva ja tarvittaessa KKTT-kuva otetaan 4–6 vko vammasta tai myöhemmin seuranta-aikana, jos potilaalla on jokin/useita seuraavista oireista tai löydöksistä:
- Poikkeavaa leukojen alueen kipua
- Deviaatio suunavauksessa
- Purennan poikkeama
- Suunavausrajoitusta
- Alaleuan murtuma on edellyttänyt leikkaushoitoa
Edellä mainitut löydökset viittaavat siihen, että potilas tarvitsee jatkossa purennan kehittymisen seurantaa.
Muut kontrollikäynnit
Tapauskohtaisesti.
Murtuman jatkoseuranta
Mikäli kyseessä on hyväasentoinen murtuma eikä poikkeavia leukanivel- tai purentalöydöksiä todeta, potilas ei tarvitse oikomispuolen konsultaatiokäyntiä.
Seurannan päätyttyä erikoissairaanhoidossa potilaasta tehdään lähete oman hyvinvointialueen terveyskeskushammashoitoon, jossa tapahtuu purennan seuranta kasvun päättymiseen saakka. Lähetetiedot lähetetään myös potilaalle kotiin. Potilaan/huoltajien on hyvä huolehtia itse pääsystä oman hyvinvointialueen terveyskeskushammashoitoon.
Lähete laaditaan kirurgin toimesta, mikäli ortodontian puolelle ei kirurgisen seurannan päättyessä ole aikoja. Mikäli kirurginen seuranta päättyy ennen erikoissairaanhoidon ortodontin seurannan/hoidon päättymistä, laaditaan lähete jatkoseurantaan ortodontian puolelta.
Terveyskeskushammashoidossa purentaa ja leukojen kasvua seurataan ja vuosittain kasvun päättymiseen saakka ja arvioidaan:
- Purennan kehittyminen ja mahdollinen leukojen epäsymmetrinen kasvu
- Suunavaus
- Deviaatio suunavauksessa
- Mahdolliset leukaniveloireet
- Leukojen kiputilat
Jos seurannassa todetaan poikkeavaa yllä mainituissa, arvioidaan tilanne terveyskeskuksessa kliinisten tietojen, hammasmallien ja röntgenkuvien perusteella ja konsultoidaan oman hyvinvointialueen oikomishoidon erikoishammaslääkäriä, jonka ohjeistamana/tekemänä aloitetaan tarvittaessa omassa terveyskeskuksessa tarvittaessa oikomishoito kasvun aikana. Terveyskeskuksesta tehdään lähete / konsultaatio erikoissairaanhoitoon, jos oikomishoidon erikoishammaslääkäri kokee sellaisen tarpeelliseksi.
Purennan ja leukanivelten alueiden merkittävissä poikkeamissa voidaan harkita kasvun päätyttyä leukanivel- tai ortognaattista kirurgiaa.
Terveyskeskushammashoidossa seurataan vuosittain kasvun päättymiseen saakka purennan kehittymistä, mahdollista leukojen epäsymmetristä kasvua, suunavausta, deviaatiota, leukaniveloireita ja kiputiloja.
Hammasvammojen hoito
Yksinkertaiset hammasvammat ohjataan terveyskeskushammashoitoon. Laajat hammasvammat ja/tai pienet lapset ohjataan pedodontian arvioon ja hoitoon.
Konsultaatiot ja lähetteet
HUS Meilahden päivystyspoliklinikka (Siltasairaala), Haartmaninkatu 4, 00290 Helsinki,
p. 09 4711
HUS Suu- ja leukakirurgian poliklinikka, PL 220, 00029 HUS, p. 09 4711
Hoitoketjun voimassaolo
31.12.2029
Tekijät
- professori, LKT, EHL, EL, osastonylilääkäri Johanna Snäll, Suu- ja leukakirurgia, HUS ja HY
- HLT, EHL, EL Antti Asikainen, Suu- ja leukakirurgia, HUS
- HLT, EHL Anu Kiukkonen, Suusairaudet, HUS